TKI-hankkeista yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tietoa

Korkeakoulujen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) hankkeissa etsitään innovatiivisia ratkaisuja ja kehitetään uutta toimintaa. Hankerahoituksella ohjataan yhteiskunnallisia ja globaaleja kehittämisuuntia. Hankkeiden aikana on erinomaiset mahdolliseet lisätä kohderyhmien ja suuren yleisön tietoutta kehittämistä vaativista ilmiöistä. Hankkeissa voidaan tuottaa erilaisia materiaaleja, tapahtumia ja koulutusta. Tietouden lisäämiseksi on hyödyllistä osallistaa opiskelijoita mukaan hankkeisiin esimerkiksi opinnäytetöiden ja harjoitteluiden avulla.

Kansainvälisessä Erasmus + -rahoitteisessa Climate Change and Healthy Ageing: co-creating E-learning for resilience and adaptation (chAnGE) -hankkeessa tuotetaan säännöllisesti eri kohderyhmille suunnattuja materiaaleja. Tavoitteena on lisätä hyvinvointipalveluiden ammattilaisten, opiskelijoiden sekä suuren yleisen tietoutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ikääntyneisiin ja toimenpiteisiin, miten heitä voidaan tukea ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Hankkeessa pyritään myös vaikuttamaan päätöksentekijöihin jukaisemalla näyttöön perustuvia politiikkajulkaisuja viidellä eri kielellä eri puolella/puolilla Eurooppaa. Politiikkasuosituksia jaetaan sähköpostin välityksellä päättäjille, kuten kansanedustajille ja hyvivoinvointialuevaltuuston jäsenille. Suositukset löytyvät myös kootusti hankkeen verkkosivuilta. (Change 2024.). Politiikkasuositukset ovat yksi tapa koota näyttöön perustuvaa ajantasaista tietoa päätöksen teon tueksi ja jakaa sitä suoraan päätöksentekijöille. Politiikkasuositusten taustalla tulee olla laadukas tietoperusta.

Esimerkkinä politiikkasuositus ikäihmisten ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevista interventioista

Politiikkasuosituksessa kuvattiin ilmiöön liittyvät keskeiset lähtökohdat. Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämään ja terveyteen monin tavoin, sillä on vaikutuksia ilman ja veden puhtauteen, ruokaan ja asuinympäristön turvallisuuteen. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan aiheuttavan maailmanlaajuisesti vuosittain noin 250 000 lisäkuolemaa vuosina 2030-2050. (WHO 2024).

Ikääntyneet ovat erityisen haavoittuva ryhmä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ikääntyneen keho ei pysty kompensoimaan ympäristön vaikutuksia yhtä tehokkaasti kuin nuorempien ja esimerkiksi hellejaksot lisäävät kuolleisuutta. Ikääntyessä immuunijärjestelmä heikkenee, mikä altistaa vakaville sairauksille, esimerkiksi hyönteisten kautta tai veden välityksellä tarttuvat sairaudet. Ikääntymisen lisäksi lääkeaineet saattavat vaikuttaa kehon mahdollisuuksiin sopeutua esimerkiksi kuumuuteen. Ikäihmisten voi olla vaikea käsitellä ilmastonmuutokseen liittyviä ääri-ilmiöitä ja tapahtumia. Liikkuminen on ikäihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin keskeinen edistäjä. Ilmastonmuutokseen liittyvät ääri-ilmiöt kuten helle, kylmyys, liukkaus ja runsaslumisuus voivat heikentää ikääntyneiden mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikkumiseen. (WHO 2024, United States Environmental Protection Agency 2024, Kivimäki ym. 2023.).

Opiskelijoiden osallistuminen hankkeeseen ja tiedon tuottamiseen merkittävä voimavara hankkeelle

Politiikkasuosituksen taustalla hyödynnettiin hankkeessa tehtyä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytyönä tehtyä kirjallisuuskatsausta (Varis & Palviainen 2024),  joka toteutettiin Joanna Briggs Institute scoping review-protokollan mukaisesti (JBI 2024). Katsauksen tarkoituksena oli kuvailla ikäihmisten ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevia interventioita. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.

Tuloksena muodostui viisi pääteemaa. Hyvinvointipalveluiden saatavuus ja osaamisvalmiudet tulee varmistaa. Ammattilaisilla tulee olla riittävästi tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, jotta he voivat ennakoida, ohjata ja tukea ikääntyneitä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa ja varmistaa palveluiden saatavuuden myös ääriolosuhteissa. Riskien ennaltaehkäisystrategioita ja varoitusjärjestelmiä tulee kehittää.  Äärimmäisten sääilmiöiden kuten helteen aiheuttamia terveysriskejä tulee arvioida systemaattisesti ja niihin tulee varautua ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Esimerkiksi hellejaksoihin voidaan varautua varjoilla, jäähdytysjärjestelmillä ja tehokkaalla kohdennetulla tiedottamisella. Varhaisvaroitusjärjestelmiä tulee kehittää ilmastokatastrofien ja ilmanlaadun heikkenemisen varalle.

Ikääntyneitä tulee suojata vektori- ja vesivälitteisiltä infektioilta. Ikääntyneitä tulee ohjata infektioiden ennaltaehkäisyssä ja esimerkiksi suojautumisessa punkkeja ja hyttysiä vastaan.

Ikääntyneiden asumisolosuhteisiin ja ympäristöön tulee kiinnittää huomiota. Asunnossa tulee huolehtia riittävästä eristyksestä, ilmanvaihdosta, varjostuksesta ja lämpötilaan vaikuttamismahdollisuuksista. Säätilan vaihtelut altistavat rakennukset kosteusrasituksille, mikä tulee huomioida rakennussuunnitellussa. Ympäristösuunnittelussa tulee huomioida ikäystävällisyys ja vihersuunnittelu. Hyvin suunnitellut luontoalueet sisältävät puita, suihkulähteitä, sosiaalisia alueita ja hyvin suunnitellun hulevesijärjestelmän. Ympäristön tulee tukea ikääntyneisiin kohdistuvien riskien hallintaa ja edistää heidän mahdollisuuksiaan liikkumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen kodin ulkopuolella.

Ikäihmisten taloudelliset mahdollisuudet ja sosiaalinen tuki tulee huomioida ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Taloudelliset resurssit ja vähävaraisuus vaikuttavat mahdollisuuksiin suojautua ilmaston ääriolosuhteilta. Taloudelliset haasteet kuten pienet eläkkeet ja korkeat energiakustannukset vaikuttavat laitehankintoihin ja mahdollisuuksiin käyttää lämmitys- ja jäähdytyslaitteita. Läheisten ja perheen rooli voi olla merkittävä ikääntyneen henkilön tukemisessa emotionaalisesti ja sosiaalisesti, mutta myös muun muassa laitehankintoihin ja riittävän lämmityksen järjestämiseen liittyen. Yhteiskunnan tulisi aktiivisesti pyrkiä torjumaan eriarvoisuutta sekä edistää energiakustannusten hallintaa.

Politiikkasuositukset ja vaikuttavuuden arviointi

Kirjallisuuskatsauksen tuloksia arvioitiin hankkeen monialaisessa asiantuntijatyöryhmässä ja niiden pohjalta laadittiin yksinkertaistetut suositukset päätöksentekijöille.

Suositukset ikääntyneiden ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

  • Hyvinvointipalveluiden saatavuus tulee varmistaa kaikissa olosuhteissa.
  • Hyvinvointipalveluiden ammattilaisten ilmastonmuutokseen ja sen terveysvaikutuksiin liittyviä osaamista ja ohjausvalmiuksia tulee lisätä.
  • Ikääntyneille kohdennettuja ennaltaehkäisystrategioita ja varoitusjärjestelmiä tulee kehittää.
  • Ikääntyneitä tulee suojata vektori- ja vesivälitteisiltä infektioilta.
  • Ikääntyneiden terveellisiin asumisolosuhteisiin tulee kiinnittää huomiota ja kodin lämpötilan tulee olla säädettävissä.
  • Ympäristösuunnittelussa tulee panostaa ikäystävällisiin viheralueisiin.
  • Yhteiskunnan tulee mahdollistaa turvallinen ja terveellinen asuinympäristö ikääntyneille henkilökohtaisesta varallisuudesta riippumatta.

Tieteellinen tutkimus tulisi systemaattisesti integroida osaksi kehittämishankkeita. Hankkeissa olisi tärkeää arvioida hankerahoituksella tuotetun tiedon ja suositusten vaikuttavuutta eri kohderyhmien toimintaan, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kehittämistoimiin osana hankkeen muiden tulosten arviointia.


Kirjoittajat:

Elina Turunen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Marika Lappalainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anne Ryhänen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kaija Saramäki, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Liisa Timonen, kansainvälisten asioiden johtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Tuula Kukkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Change 2024. https://forschung.fh-kaernten.at/change/

JBI 2024. https://jbi.global/scoping-review-network/resources

Kivimäki M. ym 2023. Climate change, summer temperature, and heat-related mortality in Finland: Multicohort study with projections for a sustainable vs fossil-fueled future to 2050. Finnish Meteorological Institute-Publication Archive. https://doi.org/10.1289/ehp12080

UKK Instituutti 2024. Liikunta ja ikääntyminen. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-ikaantyminen/

United States Environmental Protection Agency 2024. Climate change and the health of older adults.  https://www.epa.gov/climateimpacts/climate-change-and-health-older-adults

Varis K. & Palviainen N. 2024. Ikäihmistä tukevat interventiot ilmastonmuutoksessa. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Karelia AMK.

WHO 2024. Climate change. https://www.who.int/health-topics/climate-change#tab=tab_1

Artikkelikuva: Bulat Khamitov