Karelia osallistui vuonna 2024 korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille suunnattuun avoimen tieteen ja tutkimuksen ulkoiseen arviointiin (AVOTT). Arvioinnin suoritti Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.
Karelian avoimuuden tasoksi arvioitiin taso viisi (5) eli paras mahdollinen. Arviointiasteikko on viisiportainen (1-5) ja se perustuu erilaisiin indikaattoreihin ja painokertoimiin. Edellisessä arvioinnissa v. 2022 Karelia oli tasolla 4. Voidaan siis sanoa, että pitkäjänteinen kehittämistyö on tuottanut tulosta. Kiitos siitä kuuluu kaikille Karelian avointa toimintakulttuuria TKI- ja opetustoiminnassa edistäneille.
Tässä artikkelissa kerrotaan, miksi ja miten korkeakoulujen avoimuutta arvioidaan ja miten avoimuuden kehittämistyötä Kareliassa seuraavaksi jatketaan.
Miksi korkeakoulujen avoimuutta arvioidaan?
Kansallinen arviointi kohdistuu avoimen tieteen ja tutkimuksen (ATT, Open Science) periaatteiden ja suositusten kehittämiseen ja käytäntöihin korkeakoulussa. Arvioinnilla on merkitystä paitsi eurooppalaisten ja kansallisten sitoumusten kannalta, myös TKI-rahoittajien, opetus- ja kulttuuriministeriön ja koko suomalaisen tiedeyhteisön arvostuksen näkökulmasta.
Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet toiminnassaan eurooppalaiseen avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteisiin. Tahtotila avoimen tieteen ja tutkimuksen, tai ammattikorkeakoulujen osalta konkreettisemmin avoimen toimintakulttuurin, edistämiseen, on ilmaistu allekirjoittamalla Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus, jossa sitoudutaan avoimuutta edistäviin periaatteisiin.
Avoin toimintakulttuurin tavoitteet voidaan tiivistää niin, että kaikki tuotettu tieto pyritään saamaan avoimesti saataville ja hyödynnettäväksi kaikkien halukkaiden käyttöön mm. avoimen julkaisemisen sekä avointen tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -tulosten kautta. Tutkimustoiminnassa, johon luetaan sekä TKI-toiminta että opinnäytetyöt, noudatetaan hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Oppimisen avoimuutta edistetään esimerkiksi julkaisemalla avoimia oppimateriaaleja kansallisessa Avointen oppimateriaalien kirjastossa Tämä tavoite tukee myös suomalaisen korkeakouluyhteisön Digivisio 2030 -hankkeen toimeenpanoa.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen arvioinnilla pyritään tukemaan organisaatioiden kehitystyötä, ja todentamaan julistuksessa ja linjauksissa sovittujen tavoitteiden toteutumista. Samalla saadaan kokonaiskuva suomalaisen tieteen ja tutkimuksen avoimuuden tilasta (Avointiede.fi).
Arvioinnin toteutus ja Karelian tulokset
Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintamallien kehittymistä korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tarkasteltiin eri osa-alueiden (toimintakulttuuri, julkaiseminen, aineistot ja infrastruktuuri, oppiminen) sekä edistämisen tapojen (ohjaavat dokumentit, palvelut ja yhteistyö) näkökulmasta. Arvioinnissa käytetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa vertailukelpoista tietoa, joka on koottu kansalliseen tutkimustietovarantoon. Tämän lisäksi täydentävää tietoa kerättiin kyselyn avulla.
Kareliassa kehitystä on tapahtunut kaikilla avoimen toimintakulttuurin osa-alueilla, eniten avoimessa oppimisessa (kuvio 1). Karelian tuloksia voi tarkastella tiedejatutkimus.fi -sivustolla.
Toimintakulttuurin osalta voidaan todeta, että kansallinen avoimen tieteen julkistus toimii ohjenuorana kaikessa Karelian toiminnassa. Avoimuus on huomioitu kattavasti esimerkiksi TKI-toiminnan prosesseissa ja ohjeistuksissa. Avoimen tieteen teemoista järjestetään säännöllisesti henkilöstökoulutusta, ja tukea ja ohjausta avoimen toimintakulttuurin toteuttamiseen on saatavilla matalalla kynnyksellä.
Avoin julkaiseminen on Kareliassa vallitseva toimintapata. Karelian henkilöstön tekemistä julkaisuista avoimia oli vuonna 2023 lähes 96 %. Ei-avoimet julkaisut ovat pääosin tieteellisiä artikkeleita, sillä useat tieteelliset lehdet eivät vielä mahdollista avointa julkaisemista.
Avointen tutkimusaineistojen osalta Kareliassa on lähdetty liikkeelle aineistonhallinnan prosessin ja palvelujen kehittämisestä. Kaikissa alkavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa laaditaan aineistonhallintasuunnitelma, jossa mm. kuvataan hankkeen aikana syntyvät avoimet tutkimusaineistot. Tutkimusaineiston avaaminen tarkoittaa sitä, että aineisto jaetaan muiden jatkokäytettäväksi. Tällaisia avoimia aineistoja Kareliassa on julkaistu vasta muutamia, ja aineistojen määrän kasvattaminen on yksi tulevaisuuden kehittämiskohteista.
Avoimessa oppimisessa Karelian tulos parani edelliseen arviointiin verrattuna huomattavasti. Kareliassa on viimeisen parin vuoden aikana mm. laadittu avoimen oppimisen periaatteet, jaettu tietoa avointen oppimateriaalien hyödyntämisestä opetuksessa, ja kerrottu oppimateriaalien avaamisen mahdollisuuksista. Seuraavana tavoitteena on kannustaa yhä useampia opettajia ja TKI-toimijoita avaamaan omia materiaalejaan kaikkien hyödynnettäväksi.
Avoimuuden kehittäminen on jatkuva prosessi
Kansallinen avoimen tieteen koordinaatio julkaisee säännöllisesti uusia avoimuutta ohjaavia linjauksia ja suosituksia, tuoreimpina kansalaistieteen ja yritysyhteistyön suositukset, opinnäytetöiden avoimuuden ja tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimuuden osalinjaukset. Kareliassa yksi tulevista kehittämiskohteista onkin uusien suositusten ja linjausten toimeenpano ja jalkauttaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. tutkimusinfrastruktuurien käyttöehtojen ja kansalaistieteen ohjeistuksen laatimista.
Karelia on sitoutunut myös vastuulliseen tutkimuksen arvioinnin kehittämiseen ja on allekirjoittanut kansainvälisen CoARA (Coalition for Advancing Research Assessment) sopimuksen tutkimuksen, tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden arvioinnin uudistamisesta. CoARAn tavoitteena on edistää tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tutkijoiden (TKI-toimijoiden) osaamisen laadullista arviointia ja osaamisen hyödyntämistä. Karelian CoARA-toimeenpanosuunnitelman toteutetaan vuosina 2025–2027 osana Karelian laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä.
Kansallinen avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2026. Arvioinnissa tullaan ottamaan käyttöön joitakin uusia mittareita, esimerkiksi edellä mainittuihin tutkimusinfrastruktuurien avoimuuteen ja tutkimuksen vastuulliseen arviointiin liittyen.
Kirjoittajat:
Anne Ilvonen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Varis, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu