Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on myöntänyt BlackGreen – Pohjois-Karjalan Biohiiliohjelmalle 490 000 euron rahoituksen. Ohjelmassa tutkitaan ja kehitetään biohiilen ympärille rakentuvia arvoverkkoja ja tuetaan alan kehittymistä maakunnassa.
BlackGreen-ohjelmaa koordinoidaan Luonnonvarakeskuksesta (Luke), ja siinä ovat Luken lisäksi mukana Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto (UEF) ja Business Joensuu.
Pohjois-Karjalasta on muodostumassa merkittävä modernin reaktiivisen hiilen tuotantokeskittymä, joka tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös investoiville yrityksille. Moderni reaktiivinen hiili on korkean lisäarvon tuote, jolla on monia käyttösovelluksia esimerkiksi metalliteollisuudessa, suodatuksessa, puhdistuksessa, kompostoinnissa, maanparannuksessa, hiilidioksidin varastoinnissa, biokaasun tuotannossa ja vaikka lääkinnässä – perinteistä grillausta ja energiaksi polttamista unohtamatta.
– Modernia reaktiivista hiiltä voidaan tehdä Vapon Ilomantsin laitoksen tapaan esimerkiksi turpeesta, mutta parasta on, jos se tehdään uusiutuvasta hiilipitoisesta biomassasta, kuten puupohjaisesta biohiilestä. Pohjois-Karjalan mahdollisuudet kehittyä merkittäväksi biohiilen tuottajaksi ovat hyvät, toteaa Luken johtava tutkija Lauri Sikanen.
Hankkeen koordinoinnin lisäksi Luke laskee biohiilen raaka-aineiden saatavuuden ja osallistuu käyttökohteiden tutkimukseen ja elinkaarilaskentaan.
Biohiili on monien mahdollisuuksien biotuote
BlackGreen luo osaamista ja julkista tietopohjaa kehityksen mahdollistamiseksi ja tukemiseksi niin maakunnassa kuin Suomessa laajemminkin. Ohjelman työ keskittyy biohiilituotteisiin ja markkinoihin, tuotantotekniikoihin ja raaka-aineiden saatavuuteen, ilmastovaikutuksiin sekä biohiilen tarjoamiin kiertotalouden uusiin liiketoimintoihin.
Karelia-ammattikorkeakoulussa odotetaan innolla hankkeen käynnistymistä.
– Monissa prosesseissa sivutuotteena syntyvän jäännöshiilen käyttöä on pohdittu useilla eri foorumeilla. BlackGreen-ohjelman avulla päästään käytännössäkin testaamaan eri jalostusketjuja ja niiden lopputuotteita. Sovelluskohteet ulottuvat metsämaiden ravinnepitoisten valumavesien suodatuksesta aina jalostuneempiin käyttökohteisiin, kuten sisäilman laadun hallintaan ja terveyden edistämiseen. Karelia pystyy hyödyntämään osaamistaan leveällä rintamalla, sillä biohiilestä on moneksi, toteaa projektiasiantuntija Markus Hirvonen.
Itä-Suomen yliopisto keskittyy elinkaarianalyysiin.
– Biohiilen tuotannon elinkaarianalyysi on erittäin tärkeää biohiilen tuotannon ja käytön kokonaiskestävyyttä ja kannattavuutta arvioitaessa sekä biohiilituotteiden markkinainformaatiota laadittaessa. Yhdessä herkkyysanalyysit sekä erilliset talous- ja kestävyystarkastelut antavat mahdollisuuden antaa suosituksia muun muassa raaka-aineen hankintaan ja logistiikkaan sovellettavista ratkaisuista sekä tuotteiden arvoketjujen kokonaiskestävyydestä, toteaa UEF:n tutkijatohtori Suvi Kuittinen.
– BlackGreen-ohjelma on tehty luomaan alueen nykyisille ja uusille yrityksille tukea ja tietopohjaa biohiilen liiketoimintamahdollisuuksista. Business Joensuun tehtävänä ohjelmassa on muun muassa markkinoiden ja tuotemahdollisuuksien perinpohjainen kartoitus, toteaa puolestaan Business Joensuun kehityspäällikkö Timo Tahvanainen.
BlackGreen-ohjelma on syntynyt syksyn 2020 aikana biotalouden innovaatioalusta Green Hubin myötävaikutuksella. Ohjelma kestää helmikuun 2023 loppuun mennessä, ja sitä rahoittaa myös Euroopan unionin aluekehitysrahasto.
—
(Yhteistiedote, jossa mukana ovat: Karelia-ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Business Joensuu ja Itä-Suomen yliopisto)