Eurooppalaisen, neljän maan konsortion AliVe-hankkeen tavoitteena on tunnistaa ikääntyvien 55+-vuotiaiden jatkuvaan oppimiseen liittyviä mahdollistavia ja estäviä tekijöitä (ks. Myller ym. 2023). Kevääseen 2025 mennessä hankkeessa on jo suunniteltu ja yhteiskehitetty kehikko 55+-vuotiaiden mikro-opinnoille. Ikääntyvät ovat osallistuneet prosessiin aktiivisesti kaikissa neljässä maassa. Kevättalvella 2025 keräämme mikro-opintojen pilotointivaiheessa ikääntyvien kokemuksia ja palautetta mikro-opinnoista sekä ikäystävällisestä jatkuvasta oppimisesta. Pilotoinnin jälkeen koostamme yhteisesti alustavan metodologisen kartan siitä, miten ikääntyvien jatkuvaa oppimista on perusteltua suunnitella ja toteuttaa ja millaisia ikäystävällisiä näkökulmia ikääntyvien jatkuvassa oppimisessa tulee huomioida.
Käsitys jatkuvasta oppimisesta laajentuu
Hankkeen ollessa noin puolessa välin tuotetun tiedon ja konsortioon osallistuvien korkeakoulujen toimijoiden näkemysten pohjalta voidaan todeta, että ikääntyvien jatkuva oppiminen on perusteltua nähdä elinikäisenä oppimisena, eli kokonaisvaltaisena, jatkuvana prosessina, jonka tulisi mukautua ikääntyvien elämänvaiheisiin ja henkilökohtaisiin tarpeisiin.
Hankkeen yhteiskehittämis- ja pilotointivaiheessa Itävallassa käsitys elinikäisestä oppimisesta sisältää selvimmin ikääntyneiden sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden, eli ikääntyvien elinikäinen oppiminen nähdään osana työurien pidentämistä, kun taas Tsekissä, Irlannissa ja Suomessa käsitys elinikäisestä oppimisesta on keskittynyt enemmän ikääntyneiden henkilökohtaiseen kehitykseen, hyvinvointiin ja sosiaaliseen integraatioon.
Karelian ja hankekoordinaattori CUAS:n (Carinthia University of Applied Sciences) hahmotelmat ikääntyvien mikro-opintopiloteissa huomioivat lainsäädännöllisiä ja korkeakoulujen rakenteellisia reunaehtoja, kuten koulutus- ja työelämäpoliittisia linjauksia laajemmin kuin Irlannin ja Tsekin mikro-opintopilotit. Esimerkiksi Karelian laatimassa mikro-opintokuvauksessa ja piloteissa huomioidaan etäopiskelu (Myller 2024). Itävalta yhdistää elinikäisen oppimisen tiiviisti kansallisiin työvoima- ja osallisuustavoitteisiin. Irlannissa yhteisölliset kurssit ja Tsekissä joustavat opinnot ovat olleet keskiössä. Kaikki nämä lähestymistavat ja painotukset ovat linjassaan elinikäisen oppimisen määritelmän kanssa, jossa huomioidaan niin henkilökohtainen oppiminen ja arki kuin oppiminen yhteiskunnallisena ulottuvuutena. Kunkin maan lähestymistapa heijastaa erilaisia maakohtaisia ja alueellisia painotuksia.
Huomionarvoista on, että kaikkien konsortiossa mukana olevien maiden maaseutualueet kohtaavat haasteita koulutuksen saatavuudessa. Ikääntyvien jatkuvan oppimisen ratkaisut vaihtelevat yhteisöllisistä vaihtoehdoista Tsekissä ja Irlannissa Itävallan, Irlannin ja Suomen joustaviin, ja yhdistettyihin malleihin. Kaikilla alueilla ikääntyville kohdentuvissa mikro-opinnoissa korostetaan joustavuutta, kohtuuhintaisuutta ja sosiaalisia oppimismahdollisuuksia ikääntyneille, vaikka erityiset alueelliset esteet, kuten julkiset liikenneyhteydet ja digitaalinen saatavuus, eroavat toisistaan.
Fokusryhmät
Ennen kuin mikro-opintojen arviointi käynnistyy syksyllä 2025, niin hankkeessa syvennytään myös alueellisten sidosryhmien näkemyksiin ja paikallisten verkostojen toiveisiin mikro-opinnoista. Kareliassa on jo järjestetty yksi fokusryhmätapaaminen, jossa tarkasteltiin ikäystävällistä jatkuvaa oppimista innovatiiviseksi ja rohkeaksi nimetyssä aivoriihessä. Aivoriiheen osallistui Karelian toimijoita jatkuvan oppimisen palveluista, hankkeesta ja eri koulutusaloilta, yhteensä 10 henkilöä. Keskustelu oli erittäin vilkasta ja keskustelijat kokivat aiheen tärkeäksi. Keskustelun johtopäätöksenä nähtiin, että Karelian toimijoiden näkökulmasta ikääntyvät ovat tulevaisuudessa yksi tärkeä ja heterogeeninen jatkuvan oppimisen ryhmä. Heidän tarpeensa tulee huomioida koulutuspolitiikassa ja käytännön toimenpiteissä: Täytyy tunnistaa eri ikäisten ja erilaisista taustoista tulevien ikääntyvien tarpeet osaamisen päivittämiselle, esimerkiksi työelämän viimeisinä vuosina, eläkeiän kynnyksellä ja eläkkeellä. Lisäksi todettiin, että koulutuspolitiikka ja jatkuva oppiminen kiinnittyvät ajankohtaisesti työurien pidentämiseen ja työllistymiseen. Tämä herätti keskustelua siitä, miten ikäystävällistä jatkuvaa oppimista voidaan mahdollistaa 55+-vuotiaiden kohderyhmälle, sillä koulutuspolitiikka määrittää vahvasti esimerkiksi avoimen AMK:n tarjontaa ja mahdollisuuksia.
Fokusryhmäkeskustelussa pohdittiin myös oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa. Yhteinen näkemys oli, että tarvitaan uudenlaisia oppimisympäristöjä, kuten luonto- ja virtuaaliympäristöjä. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia pedagogisia lähestymistapoja, esimerkiksi ikääntyneiden oman osaamisen hyödyntämistä oppimisessa opinnoissa. Opintojen ja oppimisen mahdollisuudet asuinalueilla ja yhteisöissä ovat myös tärkeitä huomioitavia asioita. Ikääntyville tarkoitettujen mikro-opintojen joustavuus, ikääntyneiden heterogeenisyyden ja ikääntymisestä johtuvien toimintakyvyn muutosten ja digitaitojen huomiointi, sekä vertaistuki ovat keskeisiä tekijöitä ikäystävällisen jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa.
Haasteina fokusryhmässä nähtiin nykyisen jatkuvan oppimisen lokeromainen malli, joka ei vastaa ikääntyneiden jatkuvan oppimisen moninaisiin tarpeisiin. Reunaehdot, kuten opintopisteytys, aiheuttaa jäykkyyttä ja on mahdollisesti saavuttamattomissa ikääntyvää kohderyhmää ajatellen. Keskustelussa heräsi kysymys myös eri tahojen roolista. Voisivatko esimerkiksi työnantajat, järjestöt, eläkeliitot tai ammattiyhdistykset olla kiinnostuneita ikääntyvien 55+-vuotiaiden jatkuvan oppimisen tukemisesta. Yhteistyö ja kumppanuudet eri tahojen, kuten ikääntyneiden hoivapalveluiden, työnantajien ja kolmannen sektorin kanssa nähtiin tärkeänä. Toinen aiheeseen liittyvä fokusryhmäkeskustelu järjestetään kevättalvella ja siinä tarkoituksena on käydä dialogia alueen toimijoiden kanssa.
Kun mikro-opintopilottien arviointi käynnistyy syksyllä 2025, ja ikääntyvien jatkuvan oppimisen määritelmä ja pedagogiset ratkaisut neljän hanketoimijan yhteistyössä määritellään, ymmärrys ja tieto ikääntyvien jatkuvasta oppimisesta saa jälleen uusia näkökulmia.
Mikro-opintopilotti maaseudulla asuville ikääntyville
Kevättalvella 2025 Alive-hankkeessa on toteutettu lisäksi mikro-opintopilotti Ikääntyvän hyvinvointi 1 op. Opintojakso oli avoimen AMK:n tarjonnassa ja se oli suunnattu maaseudulla asuville ikääntyville. Tästä huolimatta opintojaksolle ilmoittautuneet olivat eri puolilta Suomea, maaseudulta ja kaupungista. Osa opiskelijoista oli osallistunut myös mikro-opintopilotin suunnitteluun keväällä 2025. Opintojakso koostui ennakkotehtävästä, kahdesta kahden tunnin mittaisesta etäopetuksesta ja niiden väliin sijoittuvasta välitehtävästä. Tunneilla pohdittiin esimerkiksi muistia ja aivoterveyttä, omannäköistä elämää ja ikääntymistä sekä ikäystävällisyyttä maaseudulla. Ensimmäisessä tapaamisessa kävi ilmi, että yksi osallistuja ei puhu suomea. Tämä ei estänyt osallistumista, sillä hänellä oli käytössään hyvät käännösohjelmat. Pääkielenä yhteisissä tapaamisissa pidettiin suomi, ja välillä myös englanti otettiin käyttöön.
Osallistujat osallistuivat aktiivisesti keskusteluun yhteisissä tapaamisissa ja jakoivat omia kokemuksiaan oman hyvinvointinsa edistämisestä. Opiskelijat jakoivat myös kuvia itselleen tärkeistä asioista, kuten puun halaamisesta tai halkojen hakkuusta. He kannustivat toisiaan ja chatissa jaettiin sydän- ja peukkuemojeita sekä uusia vinkkejä.
Kokemus mikro-opintopilotin toteutuksesta oli hyvin positiivinen. Tämänkaltaisia opintoja voisi olla myös jatkossa. Pohdimme, että ehkä tarjolla voisi olla myös kielituettuja opintoja. Ikääntyvän hyvinvointi on koettu tärkeänä teemana ja kiinnostaa monia ikääntyviä ja ikääntyneitä niin maalla kuin kaupungissa.
Kirjoittajat:
Terhi Myller, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu; projektipäällikkö, AliVe-hanke
Heli Makkonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu; projektiasiantuntija AliVe-hanke
