Lapsiperheköyhyys on Suomessa todellinen ja vakava ongelma, ja erityisesti Pohjois-Karjalassa on paljon lapsiperheköyhyyttä. Lapsiperheköyhyys vaikuttaa lapsiin ja vanhempiin kokonaisvaltaisesti, ja sen seuraukset ovat kauaskantoisia, jopa elämänmittaisia.
Tämä artikkeli on Karelian sosionomikoulutuksen Rakenteellinen työ ja vaikuttaminen –opintojaksolla opiskelijoiden toteuttaman tiedonkeruun kokoava kirjoitus, jossa nostetaan esiin lapsiperheköyhyyden vaikutuksia lapsiin, mielenterveyden ja osallisuuden kokemukseen ja vanhemmuuteen. Tiedonkeruu on tehty Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun soten toimeksiantona.
Johdanto
Lapsiperheköyhyydellä tarkoitetaan “taloudellisten resurssien vähäisyydestä johtuvaa hyvinvoinnin vajetta toimintamahdollisuuksien puutetta tai poissulkemista”. Köyhyyden mittaamiselle ei ole täsmällistä mittaria, vaan sitä voidaan tarkastella pienten tulojen, toimeentulotukea saavien perheiden määrän ja koettujen toimeentulovaikeuksien kautta. (Itla 2024)
Vuonna 2022 Suomessa noin 118 900 lasta eli pienituloisessa perheessä, mikä tarkoittaa 11,7 % kaikista lapsista. Pienituloisuus on merkittävä ongelma, joka vaikuttaa moniin perheisiin eri puolilla maata (Itla 2024).
Toimeentulotuki on yksi keino auttaa pienituloisia perheitä. Vuonna 2022 noin 8,7 % lapsiperheistä Suomessa sai toimeentulotukea, mikä tarkoittaa noin 48 000 perhettä. Pohjois-Karjalan alueella tilanne oli vielä haastavampi, sillä 11,3 % lapsiperheistä sai toimeentulotukea. (Itla 2024.) Näistä perheistä 2 % sai tukea pitkäaikaisesti, eli yli kuuden kuukauden ajan, mikä kertoo pitkittyneistä toimeentulovaikeuksista (Sotkanet 2025). Pitkittynyt pienituloisuus on erityisen haitallista perheille. Se koskettaa eniten yksinhuoltajaperheitä ja monilapsisia perheitä (Itla 2024).
UNICEF:in lapsiperheköyhyysvertailussa yhden vanhemman perheissä elävien lasten köyhyysriski on Suomessa erityisen korkea. Nämä lapset elävät yli kahdeksan kertaa todennäköisemmin köyhyydessä kuin kahden vanhemman perheiden lapset. Yksinhuoltajille elinkustannusten nousu ja sosiaaliturvan leikkaukset muodostavat todellisen riskin taloudelliselle selviytymiselle ja jaksamiselle. Moni yksinhuoltaja joutuu miettimään, miten maksaa vuokra ja muut elinkustannukset. (Unicef 2023.)
Köyhyyden vaikutukset lapsiin
Aikuisuuden hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa. Vanhempien koulutuksella ja sosioekonomisella asemalla on vaikutusta lasten ja nuorten elämään. Köyhyys altistaa vanhempia päihteiden käytölle ja ongelmallinen päihteiden käyttö lisää perheen ongelmia ja pahoinvointia lapsissa ja nuorissa. Vähävaraisuus kaventaa lasten mahdollisuuksia osallistua elinpiirinsä toimintoihin ja kulutukseen. (Sironen & Saastamoinen 2014, 21–25.) Vähävaraisuus ja huono-osaisuus periytyy vahvasti sukupolvelta toiselle. Myös lastensuojelun tarve kasvaa köyhyyden myötä. (Liikanen 2017, 17.)
Köyhissä perheissä voi olla mahdollisuus ostaa lapsille omat puhelimet, mutta uusiin vaatteisiin tai omaan tietokoneeseen ei ole varaa. Lapset joutuvat usein itse kustantamaan osan tarvitsemistaan asioista. Köyhien perheiden lapset joutuvatkin tekemään töitä jo nuorena ja nuoren palkkaa käytetään myös perheen menoihin, kuten ruokaan. Ruoka voi olla yksipuolisempaa ja toisinaan ruoasta on jopa puutetta erityisesti kuun loppupuolella, jolloin rahat ovat vähissä. Hintojen nousu on vaikuttanut heikentävästi ruoan laatuun aikaisempaan verrattuna. (Pelastakaa lapset 2024, 19–20.)
Vähävaraiset perheet joutuvat tasapainottelemaan eri menojen välillä. Bensa ja asuminen ovat kallistuneet ja kustannuksia pitää punnita suhteessa ruokaan ja muihin menoihin. Perheet joutuvat asumaan halvemmissa ja ahtaammissa asunnoissa. Rahat eivät välttämättä riitä kaikkiin tarvittaviin lääkkeisiin tai hygieniatuotteisiin. (Pelastakaa lapset 2024, 20–21.)
Köyhyys näkyy kodin lisäksi myös muussa elinympäristössä. Maksullisiin harrastuksiin tai elokuviin ei ole monilla mahdollisuutta. Jos liikkumiseen ei ole varallisuutta, lapset eivät välttämättä voi nähdä kavereita tai liikkua kaupungilla. Köyhyyden vuoksi lomareissut ovat harvinaisia, eikä vapaa-ajalla ole useinkaan mahdollisuutta tehdä jotain kivaa. (Pelastakaa lapset 2024, 22–23.)
Köyhyys vaikuttaa mielenterveyteen ja osallisuuden kokemukseen
Lapsiperheköyhyydellä on monenlaista vaikutusta lapsen mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Perheen taloudelliset vaikeudet voivat aiheuttaa pahoinvointia ja mielenterveysongelmia lapsille ja nuorille (Sironen & Saastamoinen 2014, 21–22). Köyhyys aiheuttaa lapselle stressiä ja huolta esimerkiksi perheen taloudellisesta selviämisestä. Lapsi myös aistii kodin ilmapiirin ja on huolissaan vanhempiensa jaksamisesta. Puutteet elämän perusasioista voivat aiheuttaa sen, että lapsi ei koe oloaan täysin turvalliseksi. (Pelastakaa lapset 2024, 10, 18.)
Köyhyys aiheuttaa myös sosiaalisia ongelmia ja ulkopuolisuuden tunnetta. Huonon rahatilanteen takia lapsi ei pysty harrastamaan tai käymään sosiaalisissa tapahtumissa. Lapsi voi kärsiä kiusaamisesta ja yksinäisyydestä. Lapsi saattaa peitellä tilannetta, kun häntä hävettää. Moni kokee syyllisyyttä omasta tilanteestaan ja kateutta muita lapsia kohtaan. (Pelastakaa lapset 2024, 18, 22–24.)
Lapsella voi olla ongelmia koulunkäynnin kanssa. Uusien asioiden oppiminen on vaikeaa stressin alaisena, kun voimavarat ovat vähissä. Nuori ei pyri opiskelemaan niin pitkälle kuin hänellä voisi olla kykyjä, minkä takia koulutustaso jää matalalle. (Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry 2025, 6.) Monet nuoret jäävät pitkäaikaistyöttömiksi tai ylivelkaantuvat. Köyhän lapsuuden kokeneet voivat aikuisena olla suuremmassa riskiryhmässä syrjäytymiseen. (Itla 2024.)
Köyhyydellä voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Kun henkilö kokee, ettei valtio pidä hänen puoltaan, luottamus yhteiskuntaan vähenee. Köyhyys aiheuttaa osattomuuden tunnetta, kun lapsi tuntee, ettei hän pysty vaikuttamaan elämäänsä. Negatiivinen suhtautuminen vaikuttaa itsetuntoon ja tulevaisuuden näkymiin. (Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry 2025, 7.)
Köyhyyden vaikutukset vanhemmuuteen
Perheen köyhyys voi vaikeuttaa lapsen ja vanhemman suhteen muodostumista suotuisaksi. Niukkuuden keskellä vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus voi heikentyä, ja vanhemman on vaikeampi luoda arkeen rakennetta ja rutiineja. (Edistä lapsiperheiden sosioekonomista tilannetta – köyhyys on riskitekijä lapsen kehitykselle)
Turusen opinnäytetyössä (2023) esiin nousevat muun muassa vanhempien kokemat arvottomuuden tunteet, pitkäaikainen kuormittuneisuus, huoli omasta jaksamisesta, kokonaisvaltainen voimavarojen heikkeneminen sekä inhimillinen kärsimys ja hätä. Vaikean taloudellisen tilanteen mahdollisesti aiheuttama stressi ja jopa masennus saattavat vaikuttaa niin, että voimavarat toimia ja hankkia apua vähentyvät. Lisäksi vanhemmilla saattaa olla kielteiset käsitykset itsestään kasvattajana. Turusen tekemän tutkimuksen mukaan osa vanhemmista oli jättänyt omia terveydenhuollon asiakaskäyntejä väliin perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. (Turunen 2023.)
Tesarczykin opinnäytetyössä (2019) ilmenee, että heikko taloudellinen tilanne vaikuttaa vanhempien yleiseen vireystilaan ja voi aiheuttaa unettomuutta ja levottomuutta. Vanhemmat kokevat myös huolta lapsistaan ja heidän terveydestään, tunne-elämästä, sosiaalisista suhteista ja esimerkiksi oppimisesta. Taloudelliset vaikeudet saattavat myös vaikuttaa vanhempien väliseen parisuhteeseen. Vanhemmat joutuvat tinkimään omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Köyhyyteen liittyy myös häpeän tunteita, turvattomuutta ja pärjäämättömyyden tunnetta. Rahan riittävyyden kanssa tasapainottelu, jotta edes perustarpeet saataisiin tyydytettyä, vie aikaa ja voimavaroja. Köyhyydessä vanhemmuuden vastuiden kantaminen on tavanomaista vaikeampaa. Vanhemmat myös pyrkivät suojelemaan lapsiaan vähävaraisuuden vaikutuksilta. Köyhyys on yhteydessä myös sosiaaliseen eristyneisyyteen. (Tesarczyk 2019.)
Pienituloiset käyttävät enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin parempituloiset. Palveluiden saamisessa tosin koetaan olevan heikkouksia. Pitkät jonot ja varhaisen avun saaminen on vaikeaa – asioihin puututaan vasta sitten, kun tilanne on jo vakava. Vähävaraisille lapsille ja perheille olisikin varmistettava riittävät ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti. Eri tahojen välisellä yhteistyöllä, lasten ja nuorten kuulemisella ja kohtaamisella voidaan edistää lapsen oikeuksien toteutumista ja vaikuttaa perheiden hyvinvointiin. (Pelastakaa lapset 2024, 26–27, 34–35.)
Lapsiperheköyhyys opiskelijoiden ja hyvinvointialueen yhteisenä rakenteellisen sosiaalityön ilmiönä
Sosiaalialalla kertyy paljon yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa sosiaalisista ilmiöistä, kuten lapsiperheköyhyydestä sekä palvelujärjestelmän ja sosiaaliturvan aukoista. Perheiden tilanteet ovat vaikeutumassa sosiaaliturvaan kohdistuneiden leikkausten takia. Suomen köyhyydenvastainen verkosto EAPN-Fin ja verkoston lapsiperheköyhyystyöryhmä ovat esittäneet vakavan huolensa sosiaaliturvaleikkauksista, ja arvioineet, että ne lisäävät pienituloisten määrää 68 000 henkilöllä, joista 16 700 on lapsia (Unicef 2024).
Rakenteellinen sosiaalityö on yksi keino yhteiskunnallisten sosiaalisten ongelmien eettistä ja ennaltaehkäisevää muutostyötä, jossa korostuu työn tietoperustaisuus. Rakenteellisesta sosiaalityöstä säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014). Sosiaalinen raportointi on yksi keskeisimmistä rakenteellisen sosiaalityön välineistä, jolla ammattilaiset voivat välittää tietoa asiakkaiden tarpeista ja tilanteista voi välittää johtamiseen ja päätöksentekoon. Käytäntöjä työn tekemiselle ollaan luomassa hyvinvointialueilla. Rakenteellisen sosiaalityön vaihe kehittyvänä sosiaalityön osa-alueena on otollinen paikka korkeakoulujen ja hyvinvointialueiden yhteistyölle. Yhteistyöllä tulevat sosiaalialan ammattilaiset pääsevät jo opintojen aikaan osaksi hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön tekemistä.
Pohjois-Karjalassa keväällä 2025 Karelia-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen opiskelijat saivat Siun soten hyvinvointialueen RAKE-ryhmältä (Rakenteellisen sosiaalityön työryhmä) työstettäväkseen joukon sosiaalisten raporttien ja havaintojen pohjalta koottuja ilmiöitä. Opiskelijoiden tehtävänä oli perehtyä ilmiöihin ja tuottaa niihin RAKE-ryhmän toivomaa lisätietoa. Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan, mitä tietoperusteinen viestintä ja vaikuttaminen on käytännössä. Tämä kirjoitus lapsiperheköyhyydestä on yksi konkreettinen tulos yhteistyöstä. Hyvinvointialueen sosiaalisissa raporteissa on raportoitu perheiden vaikeutuvista tilanteista. Alueelta nousseeseen tilannetietoon opiskelijat ovat kytkeneet yleistajuisessa muodossa ajankohtaista tutkittua tietoa lapsiperheköyhyydestä.
Sosiaalialan ilmiöitä on tärkeää tehdä näkyväksi ja tuottaa analysoitua tietoa osaksi hyvinvointialueiden vaikuttamis- ja muutostyötä. Yhteistyö mahdollistaa opiskelijoiden oppimisen käytännössä, mutta ennen kaikkea tavoitteena on sosiaalialan rakenteellisen tiedon lisääminen ja rakenteellisella tiedolla vaikuttaminen.
Kirjoittajat:
Maija Lindsberg, opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Riikka Mäki, opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jenna Niemelä, opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Veera Saren, opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirsi Autio, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Katja Sorjonen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Itla 2024. Lapsiperheköyhyys datana. https://itla.fi/lapsiperhekoyhyys-datana/ 5.2.2025.
Liikanen, S-L. 2017. Köyhät ritarit. Luottamus köyhyyskirjoituskilpailuun osallistuneiden lapsiperheiden vanhempien kirjoituksissa. Ammatillinen lisensiaatin tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
Pelastakaa lapset 2024. Lapsen ääni 2024 – Lasten kokemuksia hyvinvoinnista, arjesta ja pienituloisuudesta. Raportti. https://www.pelastakaalapset.fi/valkeakoski/lapsen-aani-2024-koyhyys-nakyy-lasten-arjessa-halyttavalla-tavalla/ 5.2.2025.
Roivainen, I., Heinonen, J. &Ylinen, S. Kunnallisalan kehittämissäätiö. 2011. Köyhä byrokratian rattaissa. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Sironen, J.& Saastamoinen, U. 2014. Köyhyys-syitä ja seurauksia. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin. Painopaikka Fram Oy. Helsinki.
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.
Sotkanet.fi. 2025. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet lapsiperheet, % perheistä. Tilastotieto vuodelta 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 31.1.2025.
Turunen, S. 2023. Lapsiperheköyhyys. Perheiden kokemuksia köyhyysrajalla elämisestä ja kirkon roolista avunantajana. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101627631 6.2.2025.
Tesarczyk, E. 2019. Lapsiperheköyhyys Kelan perustoimeentulotuen asiakastyössä – Työntekijöiden näkemyksiä kohtaamisista palvelun arjessa. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515085 6.2.2025.
Unicef. 2023. Suomi sijoittuu heikosti UNICEFin lapsiperheköyhyysvertailussa. https://www.unicef.fi/tyomme/ajankohtaista/uutiset-ja-nakokulmat/2023/suomi-sijoittuu-heikosti-unicefin-lapsiperhekoyhyysvertailussa/ 31.1.2025.
Unicef. 2024. Hallituksen budjettiesitys uhkaa lisätä lapsiperheköyhyyttä. https://www.unicef.fi/tyomme/ajankohtaista/uutiset-ja-nakokulmat/2024/hallituksen-budjettiesitys-uhkaa-lisata-lapsiperhekoyhyytta/. 7.2.2025.
Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry. 2025. Tietopaketti lapsiperheköyhyydestä. https://vslj.fi/app/uploads/2024/05/lapsiperhekoyhyys_VSLJ2024.pdf 5.2.2025.