Me kaikki viestimme päivittäin niin töissä kuin vapaa-ajalla, mutta kuinka usein pysähdymme miettimään viestintämme vaikutusta? Inklusiivinen viestintä parantaa viestinnän ymmärrettävyyttä ja osallistavuutta. Se perustuu ihmisten moninaisuuden tunnistamiseen ja kunnioittamiseen. Viestintä, joka huomioi erilaiset taustat, tarpeet ja näkökulmat, on paitsi saavutettavampaa myös vaikuttavampaa. Käyttämämme sanat, kuvat ja viestintätavat muovaavat sitä, miten viestintäämme ymmärretään ja kenet se tavoittaa. Lisäämällä tietoisuutta omista viestintävalinnoistamme voimme edistää yhdenvertaisuutta ja rakentaa osallistavampaa vuorovaikutusta. Tässä muutamia vinkkejä, joiden avulla voit viestiä inklusiivisemmin:
Käytä selkeää ja yksinkertaista kieltä
Yksinkertaisen ja selkeän kielen käyttäminen tekee viestinnästä helpommin lähestyttävää.
Lyhyet lauseet ja suoraviivaiset rakenteet auttavat lukijaa hahmottamaan viestin nopeasti, kun taas monimutkaiset ilmaisut voivat vaikeuttaa tekstin ymmärtämistä.
Etenkin ammattisanasto ja erikoiset lyhenteet voivat muodostaa haasteen, jos vastaanottaja ei tunne aihepiiriä ennestään. Siksi kannattaakin miettiä, voiko asian sanoa yksinkertaisemmin. Kun viesti on selkeä, se tavoittaa laajemman yleisön ja vähentää väärinymmärrysten riskiä.
Suosi sukupuolineutraaleja termejä ja kattokäsitteitä
Sanavalinnoillamme on merkitystä. Käyttämällä sukupuolineutraaleja termejä ja kattokäsitteitä voimme varmistaa, että viestintämme puhuttelee kaikkia eikä vain tiettyä ryhmää. Esimerkiksi sanat opiskelija, asiantuntija ja henkilö eivät määritä ihmistä sukupuolen kautta, vaan jättävät tilaa monenlaisille identiteeteille.
Sama pätee ryhmien nimeämiseen. Joskus yksittäisten ryhmien esiin nostaminen on tarpeellista, mutta monissa tilanteissa kattokäsitteiden käyttäminen, kuten monikulttuurinen yhteisö tai sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, voi olla parempi vaihtoehto. Ne antavat tilaa moninaisuudelle ilman, että ketään rajataan ulkopuolelle.
Huomioi ihmisten moninaisuus visuaalisissa sisällöissä
Viestintä ei ole vain tekstiä – myös käyttämämme kuvat ja videot vaikuttavat siihen, millaisia mielikuvia luomme ja kenet viestintämme tavoittaa. Kuvituksella on myös mahdollisuus vahvistaa tai rikkoa haitallisia stereotypioita.
Kun kuvituksessa näytetään erilaisia ihmisiä ja elämäntilanteita, vastaanottaja voi helpommin samaistua sisältöön. Tämä ei tarkoita ainoastaan etnistä tai kulttuurista moninaisuutta, vaan myös erilaisia ikäryhmiä, toimintakykyä ja sukupuoli-identiteettejä.
Tarkista sisältöjesi saavutettavuus
Inklusiivinen viestintä on myös saavutettavaa. Se tarkoittaa, että mahdollisimman moni voi ymmärtää ja hyödyntää viestinnän sisältöä – riippumatta lukutaidosta, aisteista tai teknisistä rajoitteista.
Tässä muutamia käytännön keinoja viestinnän saavutettavuuden parantamiseen:
- Tekstitä videot ja lisää kuville tekstivastineet. Tämä parantaa sisältöjen saavutettavuutta esimerkiksi henkilöille, jotka käyttävät ruudunlukijaa tai katsovat sisältöä ilman ääntä.
- Tarkista, että tekstin ja taustan välillä on riittävä kontrasti. Materiaalien riittävä kontrasti parantaa tekstien ja sisältöjen erottuvuutta.
- Käytä tarpeeksi suurta fonttia ja riviväliä parantaaksesi tekstin luettavuutta.
Saavutettavuuden huomioiminen ei ainoastaan lisää viestinnän ymmärrettävyyttä, vaan myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Inklusiivisuus on jatkuvaa oppimista
Inklusiivinen viestintä ei ole täydellisyyden tavoittelua, vaan jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Se ei ole vain muodollinen sääntö vaan tapa kunnioittaa kaikkia ihmisiä. Me kaikki haluamme tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenämme. Siksi on tärkeää, että huomioimme viestinnässämme erilaiset ihmiset ja heidän kokemuksensa.
Miten sinä huomioit inklusiivisuuden omassa viestinnässäsi?
Kirjoittaja:
Milla Leväniemi
Kirjoittaja suoritti Karelian media-alan opintoihin liittyvän puolen vuoden harjoittelun Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa. Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin hankkeen blogissa .
Lähteet:
Haavisto, L. 2023. Inklusiivisuutta edistävä viestintäkäsikirja Amnesty Internationalin Suomen osastolle. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915327
Liikenne ja viestintävirasto. 2024. Saavutettavuusvaatimukset. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/fi
Science Animated. 2023. Inclusive communication – why is word choice important? (video, 02:22) https://youtu.be/dQsM4PwXgzY?si=W6B8NzHsGEuN4mC9
Skog, A. Virranniemi, U. 2022. Tasa-arvoista viestintää? Oamk journal. https://oamkjournal.oamk.fi/2022/tasa-arvoista-viestintaa/
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2024. Pieni sateenkaarisanasto. https://thl.fi/aiheet/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/tietopaketti-sateenkaarilapsista-ja-nuorista-ammattilaiselle/pieni-sateenkaarisanasto#sateenkaari
Työterveyslaitos. 2024. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/monimuotoisuus-ja-inklusiivisuus-asiantuntijaorganisaatiossa
Vainikainen, E. 2022. Syrjimätön kieli. KSL ry. https://www.ksl.fi/app/uploads/2022/03/KSL_Syrjimaton_kieli_saavutettava.pdf?form=MG0AV3
