Kategoria: Artikkelit

  • Sote-alan opiskelijoille tarvitaan lisää harjoittelupaikkoja – Työelämäopettajuusmalli -hanke etsii haasteeseen ratkaisuja

    Karelia-ammattikorkeakoulussa aloitettiin syksyllä 2021 Otsakorpisäätiön rahoittama Sosiaali- ja terveysalan työelämäopettajuusmalli -hanke. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ja uudistaa Karelia-ammattikorkeakoulun, sosiaali- ja terveysalan (sote) toimijoiden sekä muiden työelämäkumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä maakunnallisesti. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää moniammatillisten harjoittelujen toteutumismahdollisuuksia ja pilotoida työelämäopettajuusmallia. STM (2020) on suositellut, että sote-alalla vastattaisiin tulevaisuuden osaamistarpeeseen esimerkiksi moniammatillisilla tiimiharjoitteluilla.  Moniammatillisen työskentelyn lisäksi…


  • Osallisuuskierroksella selvitetään lasten ja nuorten kuntoutuksen kehittämistarpeita

    Joensuussa järjestettiin tammi-helmikuussa kaksi alueellista tilaisuutta lasten ja nuorten kuntoutuksen tilanteen kartoittamiseksi ja kehittämiseksi. Ensimmäinen tilaisuuksista oli 24.1.2022 Perheentalolla, ja toinen 2.2.2022 ViaDia-keskuksella Rantakylässä.. Nämä kaksi tilaisuutta olivat osa maakunnan alueella tammi-maaliskuun aikana pidettävää osallisuuskierrosta, johon sisältyvät tilaisuudet myös Ilomantsissa, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Liperissä ja Tohmajärvellä. Siun sote järjestää kierroksen yhdessä perhekeskustoimijoiden kanssa. Hyvinvointialan kumppanuuksilla…


  • Osaaminen näkyviin digitaalisin osaamismerkein!

    Joustavaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista kehitetään korkeakoulutuksessa sekä eurooppalaisessa kontekstissa. Kehittämiseen linkittyvät myös pienet osaamiskokonaisuudet (micro-credentials) ja digitaaliset osaamismerkit (digital open badges). Osaamismerkkien käyttö työelämässä ja koulutuksen kentällä on lisääntynyt niin sanottujen mikrokoulutusten yleistymisen myötä. Työelämästä osataan jo kysyä badgeistä, osaamisesta merkkien avulla. Osaamismerkeillä voidaan vastata ketterästi työelämästä tulleisiin tarpeisiin. Työelämälähtöinen näkökulma oppimiseen on melko…


  • Oppimiseen innostavan oppimistehtävän muotoilu

    Oppimisprosessi kokonaisuutena on kuin matka, polku, etappien muodostama kokonaisuus, seikkailu… Huolellisesti suunniteltu pedagoginen käsikirjoitus ohjaa onnistuneen oppimisprosessin muotoilua, jossa sen eri vaiheet, oppimistilanteet ja oppimistehtävät ohjaavat oppijaa kohti asetettuja tavoitteita. (Koli 2016, 67.) Tämän vuoksi oppimistehtävä on opettajalle merkittävä pedagoginen keino ja menetelmä vaikuttaa oppijan työskentelyyn ja oppimiseen kaikissa oppimisympäristöissä. Tässä artikkelissa kuvataan hyödyllisiä keinoja…


  • Kareliassa Digivisio-hankkeen profiloitumisen vuosi

    Korkeakoulujen Digivision 2030 tavoitteena on luoda kansainvälisesti arvostettu oppimisen ekosysteemi, joka ensivaiheessa perustuu Digivision digitaalisille palveluille, korkeakoulujen yhteiselle opintotarjonnalle sekä vuorovaikutukselle yritysten ja yhteiskunnan kanssa. Ekosysteemin digitaalisten palveluiden kautta elinikäinen oppija voi joustavasti ja jatkuvasti suorittaa omiin yksilöllisiin tarpeisiinsa sopivia opintoja yli korkeakoulurajojen sekä kehittää osaamistaan avoimen kurssitarjonnan avulla. Oppijan dataa hyödynnetään yli korkeakoulurajojen, mutta…


  • Mitä tapahtui Karelian kirjastossa 2022?

    Karelian kirjaston vuotta 2022 voidaan luonnehtia paluuksi koronasta vapaaseen toimintaan virustaudin vaikutettua kirjaston palveluihin vuosina 2020 ja 2021. Vuonna 2022 – tammikuuta lukuun ottamatta – rajoitukset eivät vaikuttaneet enää kirjaston tilojen käyttöön. Kävijämäärä palasikin koronaa edeltävälle tasolle ja painettuja kirjoja lainattiin enemmän kuin kahtena edeltävänä vuonna. Poikkeusaika toimi kimmokkeena sähköisten toimintatapojen kehittymisessä: asiakaspalvelussa ja tiedonhankinnan…


  • Otsakorven säätiö on tärkeä kumppani Karelian toiminnan kehittämisessä

    William ja Ester Otsakorven Säätiö on tärkeä Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyökumppani ja rahoittaja. Säätiö edistää ja tukee Kymenlaakson sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella koulutusta ja yritystoimintaa monipuolisesti. Säätiö jakaa vuosittain apurahoja Karelian opiskelijoille ja henkilökunnalle ulkomaan vaihtoihin ja harjoitteluihin sekä opinnäytetöihin. Lisäksi säätiö rahoittaa kehittämishankkeita tietyissä, valituissa teemoissa kuten työelämäyhteistyö, työllistymisen edistäminen ja uudet ideat kansainvälistymiseen.…


  • Opintokokonaisuuksien yhteissuunnittelu Karelian sosionomikoulutuksessa

    Opetussuunnitelman uudistaminen ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottaminen haastavat opettajien pedagogista ajattelua ja tarjoavat mahdollisuuksia työn ja työyhteisön kehittämiseen ammattikorkeakoulussa. Tarkastelemme tässä artikkelissa uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen liittyvää muutosprosessia Karelian sosionomikoulutuksen näkökulmasta. Tarkastelumme keskiössä on opetussuunnitelmaan sisältyvien opintokokonaisuuksien yhteissuunnittelu, ja miten se eroaa aikaisemmasta toimintatavasta suunnitella yksittäisiä opintojaksoja. Esittelemme artikkelissa työkalun, jonka avulla laajempia opintokokonaisuuksia suunnitellaan sosionomikoulutuksessa.…


  • Vieläkö tarvitaan face to face -tutustumismatkoja?

    Joukko Sote Hyte Living Lab – Yhteiskehittämistä Pohjois-Karjalassa -hankkeen työryhmän jäseniä ja yhteistyökumppaneita vieraili joulukuun alussa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (SeAMK). Benchmarkkaus-matkan tavoitteena oli tutustua Seinäjoella luotuun Sote Living Lab -malliin. Miksi Seinäjoelle? Seinäjoen ammattikorkeakoulun Yhteiskehittämisellä innovaatioita – SOTE Living Lab- hankkeen toiminta on alkanut syyskuussa 2021 ja jatkuu elokuun 2023 loppuun asti. Seinäjoki valikoitui tutustumiskohteeksi yhteneväisten…


  • Älykkään ohjauksen digitaalisilla jalanjäljillä – osa 5 : Oppimisanalytiikan visualisoinnit

    Älykkään ohjauksen digitaalisilla jalanjäljillä -artikkelisarjan aiemmissa osissa olemme esitelleet, kuinka oppimisanalytiikkaa voidaan sisällyttää myös sellaisen opintojakson toteutuksen suunnitteluun, jossa työskennellään muualla kuin perinteisessä oppimisympäristössä. Artikkelisarjan osassa 1 ja osassa 2 kuvasimme, mitä muutoksia tämä uusi tilanne tuo toteutuksen suunnitteluun opettajan näkökulmasta. Artikkelisarjan kolmannessa osassa  ”Mitä tapahtuu projektinhallintaympäristössä?”, ja osassa 4 ”Ohjaajamuistioista XAPI-lauseiksi” puolestaan toimme esille…