Kategoria: Pulssi
-
Paikalliset yritykset tutuiksi kansainvälisille opiskelijoille
Työelämäläheisyys on yksi Karelia-ammattikorkeakoulun arvoista, ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen tukeminen on strategisesti merkittävä kehittämiskohde. Ulkomailta Suomeen tutkintoaan suorittamaan saapuville opiskelijoille on äärimmäisen tärkeää oppia tuntemaan alueen yrityksiä, jotka voivat tulevaisuudessa olla heidän työpaikkojaan. Yksi keino tämän edistämiseksi ovat opiskelijaryhmien vierailut paikallisiin yrityksiin ja organisaatioihin. Vuoden 2023 aikana Kansainvälinen uraohjaamo -hanke (REACT EU:n ESR-toimenpiteet) järjesti yhteistyössä…
-
Lämpöpumpuilla hukkaenergiaa talteen ja energiantuotannon hyötysuhde kasvuun
Kävimme Karelia-ammattikorkeakoulun 2. vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden kanssa ekskursiolla pääkaupunkiseudulla, jossa pääsimme tutustumaan tuliterään Vuosaaren biolämpölaitokseen. Biolämpölaitoksen investointi on yksi toimenpide Helsingin energian eli Helenin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi, mutta mielenkiintoiseksi hankkeen tekevät erityisesti absorptiolämpöpumput, joilla laitoksen energiatehokkuutta ja hyötysuhdetta saadaan parannettua. Kivihiiltä korvataan biomassalla Helen on sulkenut Hanasaaren hiilivoimalan ja Salmisaaren hiilivoimala suljetaan huhtikuussa 2025.…
-
Työhön liittyvä sääntely on laaja kokonaisuus
Työhön ja työpaikkaan liittyy laajasti lainsäädäntöä, josta olen kirjoittanut useita lyhyitä artikkeleja. Tämän artikkelin tarkoituksena on yhteenvetomaisesti koota yhteen nämä aiemmin kirjoitetut tekstit. Aiempiin teksteihin pääsee tutustumaan artikkeliin liitetyistä linkeistä. Työnantaja käyttää työpaikalla määräysvaltaa Työsopimuslain (55/2001) 3:1 §:n mukaan työntekijällä on velvollisuus tehdä työnsä työnantajan määräyksiä noudattaen. Säännös ilmaisee työnantajan direktio-oikeuden, joka tarkoittaa oikeutta johtaa…
-
Muistiaktiivit vierailulla Aivotutkimusyksikössä
Pohjoiskarjalaiset ja pohjoissavolaiset muistitoimijat vierailivat syyskuussa Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikössä Kuopiossa. Mukana oli muistiaktiiveja ja muistin ammattilaisia sekä Karelia-ammattikorkeakoulun työntekijöitä. Pohjoiskarjalaisille vierailu oli samalla muistin osaamisyhteisön syksyn toiminnan avaus. Aivotutkimusyksikön toimintaa ja ajankohtaisia tutkimuksia esitteli Aivotutkimusyksikön johtaja Eino Solje. Yksikkö on tutkimusyksikkö, ei hoitava yksikkö. Siellä tehdään sekä akateemista että lääketieteellistä tutkimusta. Yksikön osaamisaluetta ovat erityisesti…
-
Taitojen, odotusten ja työelämän tarpeiden sovitus on yhteinen haaste
Ammattikorkeakoulutuksen ja ammattikoulutuksen tutkimuspäivät järjestettiin tänä vuonna 2.–3. marraskuuta Porissa Satakunnan ammattikorkeakoulun kampuksella. Tapahtumassa oli kaksi pääteemaa, tulevaisuuden oppiminen ja kestävyysosaamisen lisääminen tutkimuksen avulla. Karelia-ammattikorkeakoulun värit olivat esillä tulevaisuuden oppimisen teeman alla, kun Tulevaisuuden työ -hanke esitteli, miten uudet oppimisympäristöt tukevat opetuksen uudistamista ja oppimiskokemusta. Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta päivien kiinnostavimmat puheenvuorot käsittelivät tulevaisuuden oppimista. Tapahtuman pääpuhujan,…
-
Y-akatemian opiskelijatiimin huippuleiri Espanjaan
Karelia-ammattikorkeakoulun Y-akatemian opinnot huipentuvat kuuden opintopisteen huippuleiri-projektiin yhteistyöoppilaitokseen. Huippuleiri suuntautuu tiimipedagogisella menetelmällä toimivaan kumppanioppilaitokseen. Aiemmin Y-akatemian opiskelijoiden huippuleirit ovat suuntautuneet mm. Tšekkiin, Alankomaihin, Sveitsiin ja Espanjaan. Huippuleirin tavoitteena on, että jokainen Y-akatemian opiskelijatiimi matkustaa huippuleirillään jonnekin päin maailmaa luomaan uusia kansainvälisiä verkostoja ja mahdollisuuksien mukaan tekemään kansainvälistä liiketoimintaa. Huippuleiriin kuuluu paljon suunnittelua, itse huippuleiri ja…
-
Energiamurros korjausrakentamisessa – energiatehokkuutta nykyaikaisella talotekniikalla
Energiasektori on kokemassa valtavaa muutosta globaalisti ja uusiutuvan energian käytön lisäämisellä tavoitellaan jopa täydellistä omavaraisuutta [1]. Esimerkiksi EU:n ilmastotavoitteena on luopua fossiilisista polttoaineista täysin vuoteen 2050 mennessä [2]. Uusiutuvan energian käytön yleistyminen ja muodostuminen systeemitason kokonaisuuksiksi tarkoittaa nykyisen energiantuotannon täydellistä murrosta [1]. Arvioiden mukaan OECD-maiden nykyisestä rakennuskannasta on edelleen 75–90 prosenttia käytössä vuonna 2050 [2]. …
-
Korjausrakentamisen monitavoiteoptimointi elinkaarisuunnittelun avulla
Korjausrakentamisella on paljon kysyntää ja kysynnän odotetaan ainoastaan kasvavan. On arvioitu, että jopa 50 % eurooppalaisesta rakennusbudjetista kohdistuu korjausrakentamisen kohteisiin lähitulevaisuudessa. Nykyisin korjausrakentamisen toimenpiteet valitaan edelleen teknisten vaatimusten ja investointihinnan perusteella ilman elinkaarinäkökulman ja ympäristövaikutusten huomioimista. [1] Kasvava huoli ilmastonmuutoksesta ja hupenevista luonnonvaroista on kuitenkin nostanut elinkaarisuunnittelun ja muun muassa kiertotalouden merkityksen pinnalle tavoiteltaessa kestävämpää…
-
Korjausrakentaminen on avainasemassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämisessä
Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyys on avainasemassa Suomen ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa; rakennuksemme kuluttavat noin 40 % käyttämästämme energiasta ja tuottavat kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistämme [1]. Näihin päästöihin tavoitellaan nyt jopa 66 % vähennyksiä vuoteen 2035 mennessä osana Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Korjausrakentamien on tässä avainasemassa, koska isoin vaikutus rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä on nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen vähentämisellä ja…
-
Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa
Rakennusten korjausten yhteydessä voidaan merkittävästi parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Korjausrakentamisen rakenteellinen energiatehokkuus viittaa rakennusten ja rakenteiden korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa energiankulutuksen ja lämpöhäviön minimointiin. Rakenteellinen energiatehokkuus saavutetaan yleensä parantamalla rakennusten lämmöneristystä, ilmanpitävyyttä ja muita ominaisuuksia, jotka vähentävät tarvetta lämmitykselle ja jäähdytykselle. Rakenteellinen energiatehokkuus pyrkii siihen, että rakennukset toimivat energiatehokkaasti ilman jatkuvaa energiankulutuksen seurantaa ja hallintaa. [1]…