Kategoria: Pulssi
-
Uusi projektityöntekijäpolku luo työmahdollisuuksia Karelian opiskelijoille
Pohjois-Karjalaan ennustetaan yhä voimakkaammin kasvavaa työvoimapulaa, ja tilanteen arvioidaan eskaloituvan vuonna 2030 sellaiseksi, jossa neljää avointa olevaa työpaikkaa kohden on yksi työnhakija. Kohtaanto-ongelma koskettaa tällä hetkellä koko Suomen työmarkkinoita. Tilannetta pahentaa jatkuva talouden rakennemuutos, jossa työpaikat ja työnhakijat eivät syystä tai toisesta kohtaa. Työvoimapulaa on sote-alan osaajien lisäksi erityisesti tekniikan-, talotekniikan- ja laajemmin rakennusalan erikoisosaajista.…
-
Yrittäjyyden yliopettaja opiskelijoiden yrittäjyyspolkuja kehittämässä
Yrittäjyyden yliopettajan lahjoitusviran avulla Kareliaan perustettiin koulutusalat läpileikkaava yrittäjyysopetusta ja -palveluita kehittävä tehtävä. Hankkeen aikana tehty työ on näkynyt mm. Draft-yrittäjyysohjelman menestyksessä sekä Tutkivan yrittäjyyden toimintamallin kehittämisessä. Yrittäjyyden yliopettajan lahjoitusvirka oli yli 5-vuotinen hanke 1.12.2016 – 31.12.2021. Hankkeen rahoituksesta vastasi Karelia-amk:n pitkäaikainen tukija ja kumppani William ja Ester Otsakorven säätiö. Yliopettajaksi valitun henkilön (tämän artikkelin…
-
Luottamusmies edistää työehtosopimusten noudattamista
Työyhteisössä luottamusmiehet ovat jäsenten apuna kaikissa työehtosopimusten soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Työehtosopimuksessa määrätään monista työntekijöiden eduista kuten palkasta, palkan korotuksista, työajasta, vuosilomista ja vapaajaksoista ja sairausajasta niistä kaikista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Työehtosopimusten määräysten toteutumisesta työyhteisöissä huolehtii työntekijöiden esimiehet ja työpaikan henkilöstöhallinto. Tässä artikkelissa tarkastellaan luottamusmiehen roolia työehtoihin liittyvien erimielisyyksien ratkaisemisessa. Artikkelissa avataan käytännönläheisesti sitä,…
-
Irti vanhentuneista ennakkoluuloista
Silver Economy -hanke keskittyi yli 50-vuotiaisiin asiakkaisiin ja etenkin siihen, miten pohjoiskarjalaisissa yrityksissä osattaisiin paremmin palvella ja samalla hyödyntää keski-ikäisiä ja sitä vanhempia asiakkaita. Karelia-ammattikorkeakoulun ja Business Joensuun kansainvälinen Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, koko nimeltään ”Silver Economy – Turning The Silver Tsunami Into A Silver Lining KV-hanke”, keskittyi ikääntyvien asiakkaiden parempaan huomioimiseen ja palvelemiseen vuosina…
-
Isännöintialan uudet tuulet
Isännöintiala on samojen haasteiden edessä kuin moni muukin toimiala: digitalisaatio etenee vauhdilla ja ilmiöstä otettaisiin mieluusti irti haittojen sijaan hyötyä. Myös ikääntyminen – niin asukkaiden kuin asuntokannankin – näkyy yhä voimakkaammin arjessa. Karelia-ammattikorkeakoulun ja Siun Soten Kyvykkyys-hankkeessa pyritään löytämään apua osaamisen tunnistamiseen ja lisäämiseen pohjoiskarjalaisen JIP Isännöinnin toiminnassa. Mutta minkälaista ylipäätään isännöintialan liiketoiminta-arki on? Tähän…
-
Tehokkaita tapoja ikäihmisten toimintakyvyn mittaukseen
Henna Nyrhivaara, fysioterapeutti (YAMK) kehitti Ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen koulutuksen opinnäytetyössään tapoja arvioida kotiin kuntoutettavien ikäihmisten toimintakykyä ja elintapoja. Työn tuloksena Mäntyrinteen palvelukeskuksen kuntoutusosastolla Askolassa otettiin käyttöön uudenlainen mittaristo toimintakyvyn ja elintapojen arviointiin. – Käytössä oleva RAI-mittaristo on luotettava ja helposti toistettava, mutta esimerkiksi kuntoutusyksikön käytössä tarvitaan myös nopeampia, ajantasaisia mittareita asiakasseurantaan. Yksikön tarpeisiin soveltuvan…
-
Kareliassa 30 vuotta muutosten valokeilassa
Ammattikorkeakoulu-uudistus käynnistyi 1990-luvun alussa. Uudistuksen tavoitteina oli koulutuksen tason ja laadun nostaminen, työelämän nopeisiin muutoksiin vastaaminen, kansainvälisen rinnastettavuuden ja yhteistyön vahvistaminen, oppilaitosten autonominen asema, eri alojen koulutusten kokoaminen alueellisiin ja monialaisiin ammattikorkeakouluihin sekä merkittävä rooli aluekehittämisessä. Uudistuksen alkuvaiheessa 1990-luvulla keskityttiin uuden korkeakoulun toiminnan organisointiin ja toimintakulttuurin rakentamiseen sekä opetussuunnitelmien ja pedagogiikan uudistamiseen. Keskeisiä kehittämiskohteita olivat…
-
Morsiussauna ennen ja nyt
Sauna on keskeinen osa suomalaista ja karjalaista kulttuuria, mikä on huomioitu myöntämällä suomalaiselle saunaperinteelle Unescon aineettoman kulttuuriperinnön status. Erityisesti itäisellä alueella sauna rakennettiin ensimmäisenä, sitten vasta itse tupa. Suomalais-karjalaisessa kansanperinteessä on jäänyt runsaasti merkkejä saunan keskeisyydestä. Onpa Kalevalaankin päässyt mainintoja saunasta, kun halutaan vakuuttaa morsian siitä, että tuleva talo on vakavarainen: Täss’ on laajat saunan…
-
Rural Future luotasi maaseutua tulevaisuuteen
Rural Future -hankkeen tahtotilana oli kehittää erityisesti Pohjois-Karjalan ja Lapin maaseutuyritysten kannattavuutta osaamisen kehittämisen, vertaisoppimisen ja kansainvälisten hyvien käytänteiden levittämisen kautta. Hankkeessa oli nimensä mukaisesti vahva tulevaisuusorientaatio ja tavoitteena oli antaa yrityksille työkaluja, joiden avulla niillä on entistä paremmat mahdollisuudet kohdata muuttuvan maaseudun haasteet. Maaseudun liiketoimintaympäristö ja markkinat muuttuvat hurjaa vauhtia ja yritysten on tulevina…
-
Eila kehittää sote-alan työtä digimentorina
Eila on työskennellyt sote-alalla jo 35 vuotta. Eilan ura alkoi 21-vuotiaana lähihoitajana vanhusten psykiatrisella osastolla ja on jatkunut aina tähän päivään asti. Vuosien saatossa Eila kouluttautui sairaanhoitajaksi ja siirtyi työskentelemään akuuttihoitotyön pariin päivystykseen. Työhistoriaan mahtuu paljon muutoksia, kehittymistä, kehittämistä ja ennen kaikkea digitaalisuuden lisäämistä osaksi hoitotyötä. Eila on nähnyt uransa aikana useamman asiakas- ja potilastietojärjestelmän…