Kategoria: Ratkaisuja vihreään siirtymään
-
Energiayhteisömallit energiaköyhyyden lieventämisessä
Energiaköyhyys maaseutualueilla – menetelmät, mallit ja ratkaisut -hanke tutkii energiaköyhyyden ilmenemistä maaseutualueilla. Karelia-ammattikorkeakoulu keskittyy hankkeessa selvittämään teknistaloudellisia ratkaisuja erityisesti kotitalouksien energiahaavoittuvuuden lieventämiseksi. Taustatutkimusten ja energianeuvojien haastattelujen perusteella energiayhteisöjen liiketoimintamallit on havaittu mahdollisuudeksi vaikuttaa kotitalouksien energiakustannuksiin. Tutkimustyössä tehdään simulaatioita paikallisista energiayhteisöistä ja mallinnetaan yhteisöjen dynamiikkaa energiakustannusten hillinnän näkökulmasta. Taustaa EMA-hankkeesta Energiaköyhyys maaseutualueilla – menetelmät, mallit ja…
-
Innokaupunki Joensuu mukana kansallisessa Innoverkostot-tutkimusohjelmassa
Innoverkostot edistävät maakuntarajat ylittävää yhteistyötä eri tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden sekä yritysten välillä. Innoverkostotoiminnalla vauhditetaan elinkeinoelämälähtöistä osaamisen uudistumista ja yritysten kasvua oman, kansallisen rahoitusinstrumentin (EAKR) avulla. Innokaupungit ja Innoverkostot tukevat yritysten, alueiden ja korkeakoulujen yhteisiä tutkimus- ja kehitysinvestointeja erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation toteuttamiseen. Innoverkostot-rahoitus täydentää yliopistokaupunkien ekosysteemisopimuksia ja maakuntien omia älykkään erikoistumisen strategioita osaamis-…
-
Karelian kädenjälki – Kestävä kehitys ja vastuullisuus korkeakoulussamme
Ammattikorkeakouluilla on erityinen tehtävä rakentaa kestävää elämäntapaa koulutuksen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminta) kautta. Kaikki Suomen ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmaan. Kareliassa kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistäminen perustuvat koko ammattikorkeakoulun yhteisiin arvoihin ja strategiaan. Yhdessä rakennamme ylihuomisen osaamista. Mistä kestävyys- ja vastuullisuustyössä on kyse? Ammattikorkeakoulujen kestävyys- ja…
-
Uusio- ja uudelleen käytettyjen materiaalien päästövähennyspotentiaali rakennushankkeissa
Materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennushankkeiden elinkaaren päästöihin. Suurimmat päästövähennykset saavutetaan rakennuksessa käytettävien runko- ja päämateriaalien valinnoilla. Uusio- ja uudelleen käytetyillä materiaaleilla ja tuotteilla on lähtökohtaisesti pienempi hiilijalanjälki verrattuna neitseellisistä raaka-aineista valmistettuihin materiaaleihin. Lisäksi hyödyntämällä näitä ns. kiertotaloustuotteita säästetään uusien materiaalien valmistukseen käytettäviä neitseellisiä raaka-aineita. Tuotteiden ympäristövaikutuksien vertailua helpottamaan on kehitetty elinkaarianalyysiin pohjautuva ympäristöseloste eli EPD-seloste…
-
Maksuton koulutus kestävästä korjausrakentamisesta käynnistyy syyskuussa
Ammattikorkeakoulut kutsuvat rakennusalan toimijoita mukaan Kestävän korjausrakentamisen osaaja ‑koulutukseen. Kolmen ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteuttama koulutus edistää korjausrakentamiseen liittyvää osaamista erityisesti uuden lainsäädännön näkökulmasta. Uudistuva rakentamisen lainsäädäntö, kuten vuoden 2025 alusta voimaan tulevat kansallinen rakennuslaki ja uudistettu energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) asettavat uusia vaatimuksia korjausrakentamiselle ja siihen liittyvälle osaamisen päivittämiselle. Näitä uusia vaatimuksia ovat mm. ilmastoselvitys, materiaaliseloste sekä purkumateriaali-…
-
Ilmastoviisaan rakentamisen tiekartta Joensuun seudulle
Rakentaminen kuluttaa kaikista luonnonvaroista jopa 50% painon mukaan mitattuna. Rakennukset kuluttavat n. 40% energiasta ja tuottavat 36% hiilidioksidipäästöistä. Lisäksi rakentamisen jätteet ja rakennusten purkujätteet tuottavat 25–30% kaikista jätteistä. Ilmastoviisaalla rakentamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä rakentamisen ja rakennusten käytönaikaisten päästöjen minimointia, mukaan lukien korjaus- ja uudisrakentaminen sekä infrarakentaminen. Keskeisiä keinoja sektorin päästöjen pienentämiseksi ovat energiatehokkuus, rakennusten suunnittelu…
-
Runkomateriaalin vaikutus koulurakennuksen toteutuskustannuksiin: selvitys viime vuosina rakennetuista kouluista
Karelia-ammattikorkeakoulu toteuttaa vuosina 2024–2026 Älykäs ja ilmastoviisas rakentaminen -tutkimus- ja kehityshankkeen. Yhtenä hankkeen tarkastelun kohteena on koulurakennuksien ilmastokestävyys materiaalivalintojen näkökulmasta. Ennakko-oletus on usein, että vähäpäästöisempi ratkaisu olisi kalliimpi. Tässä artikkelissa tarkastellaan viime vuosina rakennettujen koulurakennuksien toteutuneiden kustannuksien pohjalta, onko puu-, betoni- ja hybridirakenteisten koulujen hinnoissa todella eroa. Koulurakennuskanta pääosin ikääntynyttä Vuonna 2023 Suomessa oli 3142…
-
Älykkäät energiayhteisöt –hanke kehittää tulevaisuuden energiayhteisöjä
Energiamurros sekä laajeneva energian sähköistyvä ekosysteemi edellyttää kattavan ja kestävän digitaalisen muutoksen energiajärjestelmissämme. Nykyiset ja tulevaisuuden energiajärjestelmät vaativat yhä enemmän datan avulla tehtävää laskentaa, tiedonvaihtoa, ohjausta ja optimointia. Lähes kaikkia energiateknologiaan, energiantuotantoon sekä energiatehokkuuteen liittyviä osa-alueita tai prosesseja voidaan parantaa digitaalisten teknologioiden sekä palveluiden käyttöönotolla. Energiatoimiala on tällä hetkellä yksi vähiten kehittyneimmistä toimialoista mitä tulee…
-
Karelia Kiertäjät -podcast – PlastLife -hanke tutuksi
Karelian Kiertäjät -podcastissa kierrellään ja kaarrellaan energia- ja ympäristötekniikan aiheiden ympärillä. Podcast-sarjan ensimmäisellä kaudella käsitellään kiertotaloutta erilaisista näkökulmista yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa. Tässä jaksossa esittelemme PlastLIFE hankeen. Vieraana jaksossa on Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) erikoistutkija Helena Dahlbo ja Karelia-ammattikorkeakoulusta projektiasiantuntija Simo Paukkunen. Jaksossa esittelemme hankkeen ja kerromme Karelian ja Sykkeen rooleista hankkeessa. Käymme myös läpi mitä…
-
Älykampus – Vihreän siirtymän osaamiskeskittymä
Karelian nykyiset tutkimus- ja oppimisympäristöt uudistetaan vuosina 2023-2026 vastaamaan seuraavan sukupolven tarpeita. Karelian strategian väliarvioinnin tuloksena on todettu, että laadukas pedagogia ja työelämäyhteistyö edellyttää rohkeita avauksia ja työelämää palvelevaa kampusrakennetta. Karelia2030-strategian mukaisesti: ”Kehitämme monialaisesti uusia älykkäitä ratkaisuja työ- ja elinkeinoelämän kumppaneidemme kanssa, tuemme kehittyneiden teknologioiden ja innovaatioiden sujuvaa käyttöönottoa ja varmistamme, että Kareliasta valmistuvat ammattilaiset…