Korjausrakentamisella on paljon kysyntää ja kysynnän odotetaan ainoastaan kasvavan. On arvioitu, että jopa 50 % eurooppalaisesta rakennusbudjetista kohdistuu korjausrakentamisen kohteisiin lähitulevaisuudessa. Nykyisin korjausrakentamisen toimenpiteet valitaan edelleen teknisten vaatimusten ja investointihinnan perusteella ilman elinkaarinäkökulman ja ympäristövaikutusten huomioimista. [1] Kasvava huoli ilmastonmuutoksesta ja hupenevista luonnonvaroista on kuitenkin nostanut elinkaarisuunnittelun ja muun muassa kiertotalouden merkityksen pinnalle tavoiteltaessa kestävämpää…

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyys on avainasemassa Suomen ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa; rakennuksemme kuluttavat noin 40 % käyttämästämme energiasta ja tuottavat kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistämme [1]. Näihin päästöihin tavoitellaan nyt jopa 66 % vähennyksiä vuoteen 2035 mennessä osana Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Korjausrakentamien on tässä avainasemassa, koska isoin vaikutus rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä on nykyisen rakennuskannan energiankulutuksen vähentämisellä ja…

Rakennusten korjausten yhteydessä voidaan merkittävästi parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Korjausrakentamisen rakenteellinen energiatehokkuus viittaa rakennusten ja rakenteiden korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa energiankulutuksen ja lämpöhäviön minimointiin. Rakenteellinen energiatehokkuus saavutetaan yleensä parantamalla rakennusten lämmöneristystä, ilmanpitävyyttä ja muita ominaisuuksia, jotka vähentävät tarvetta lämmitykselle ja jäähdytykselle. Rakenteellinen energiatehokkuus pyrkii siihen, että rakennukset toimivat energiatehokkaasti ilman jatkuvaa energiankulutuksen seurantaa ja hallintaa. [1]…

Karelia-ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelman 2. vuoden opiskelijat perehtyivät yritysten ilmastoriskien kartoittamiseen ja arviointiin osana ympäristöterveys ja -turvallisuus -opintojaksoa. Opintojaksolla perehdytään muun muassa yritysten ympäristöriskeihin sekä niiden arviointiin ja hallintaan. Syksyllä 2023 projektityössä otettiin painopisteeksi yritysten ilmastoriskit. Ilmastoriskien arviointi toteutettiin yhteistyössä Ilmastokaupunki Joensuu 2025 -hankkeen kanssa. Hankkeen kautta haettiin mukaan yrityksiä, joille ilmastoriskien arviointi toteutettiin.…

Kiinnostus tuotteiden ympäristövaikutuksiin on kasvussa etenkin rakennusalalla, jossa 2025 voimaan tuleva uusi rakennuslaki vaatii esittämään rakennuksen hiilidioksidipäästöt rakentamislupavaiheessa. Yksi tapa viestiä tuotteen ympäristövaikutuksista on EPD (environmental product declaration) eli ympäristöseloste. EPD:n tavoitteena on lisätä verifioitua tietoa tuotteiden elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. EPD-selosteen tiedot pohjautuvat elinkaarianalyysiin (LCA). Tässä artikkelissa esitellään, millainen prosessi EPD:n luominen on, ja mitä…

Karelian kumppanuusfoorumi kokoaa työelämän asiantuntijoita ja korkeakoulun kumppaneita keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Syyskuussa 2023 kokoonnuttiin pohtimaan vastuullisuutta ja sitä, miten maakunnassa voitaisiin vastata sen tuomiin haasteisiin ja toisaalta hyödyntää sen tuomat mahdollisuudet alueen yrityksille. Kumppanuusfoorumissa innostuttiin jopa pohtimaan, mikä voisi nostaa Pohjois-Karjalan vastuullisuuden edelläkävijäksi. Jokainen yritys ja organisaatio sai myös inspiraatiota pohtia vastuullisuutta omassa toiminnassaan. Yhdessä…

Vuonna 2017 Suomen rakennustyömaiden toiminnot ja niissä käytetty sähkö, polttoöljy ja kaukolämpö muodostivat 812 kilotonnin hiilidioksidiekvivalentin päästöt. Luku pitää sisällään infra- ja talonrakennustyömaat. (Rakennusteollisuus 2020). Kun Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2017 56,1 megatonnia (Tilastokeskus 2017), tarkoittaa se rakennustyömaiden muodostaneen kokonaispäästöistä n. 1,4 %. Puhutaan siis merkittävästä määrästä. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä vieläkin merkittävämpi rakennustyömaiden paikallinen haitta voi…

Lähes kaikki purkupuu haketetaan nykyisin energiahyötykäyttöön. Purkupuun haketus ja myynti energiahyötykäyttöön on kustannustehokkaampaa kuin kestävä purkaminen, poikkeuksena liimapuu. Purkupuun energiahyödynnystä ei lain mukaan tulkita jätteenpoltoksi, minkä vuoksi puujätettä voidaan yleisesti hyödyntää voimalaitoksissa. Puuhakkeen Venäjän tuonnin loppuminen ja korkeat energianhinnat vuonna 2022 ovat kiihdyttäneet puujätteen energiahyödyntämistä. Energiahyötykäytön lisäksi haketettua purkupuuta hyödynnetään kompostin tukiaineena ja levy- ja…