• Miten viestiä inklusiivisemmin?

    Miten viestiä inklusiivisemmin?

    Me kaikki viestimme päivittäin niin töissä kuin vapaa-ajalla, mutta kuinka usein pysähdymme miettimään viestintämme vaikutusta? Inklusiivinen viestintä parantaa viestinnän ymmärrettävyyttä ja osallistavuutta. Se perustuu ihmisten moninaisuuden tunnistamiseen ja kunnioittamiseen. Viestintä, joka huomioi erilaiset taustat, tarpeet ja näkökulmat, on paitsi saavutettavampaa myös vaikuttavampaa. Käyttämämme sanat, kuvat ja viestintätavat muovaavat sitä, miten viestintäämme ymmärretään ja kenet se…

  • Lapsiperheköyhyyden monet vaikutukset

    Lapsiperheköyhyyden monet vaikutukset

    Lapsiperheköyhyys on Suomessa todellinen ja vakava ongelma, ja erityisesti Pohjois-Karjalassa on paljon lapsiperheköyhyyttä. Lapsiperheköyhyys vaikuttaa lapsiin ja vanhempiin kokonaisvaltaisesti, ja sen seuraukset ovat kauaskantoisia, jopa elämänmittaisia. Tämä artikkeli on Karelian sosionomikoulutuksen Rakenteellinen työ ja vaikuttaminen –opintojaksolla opiskelijoiden toteuttaman tiedonkeruun kokoava kirjoitus, jossa nostetaan esiin lapsiperheköyhyyden vaikutuksia lapsiin, mielenterveyden ja osallisuuden kokemukseen ja vanhemmuuteen. Tiedonkeruu on…

  • Opiskelijoiden näkökulmia OPSin visualisoimiseen pelillistämisen keinoilla

    Opiskelijoiden näkökulmia OPSin visualisoimiseen pelillistämisen keinoilla

    Tässä artikkelissa käsitellään opetussuunnitelman pelillistämistä erilaisin visualisointimenetelmin. Tavoitteena on saada lisättyä opiskelijoiden kiinnostusta arkiseen asiaan peleistä tutuilla elementeillä. Artikkelissa kuvataan pelillistämispilotin ensimmäisen version toteutus, mitä mieltä opiskelijat olivat siitä sekä mihin kehitys jatkuu tästä. Taustoja pelillistämiseen ja OPSin visualisointiin Tulevaisuuden työkyky -hankkeen eräs tavoite on opintojen edistymisen pelillistäminen. Tätä tavoitellaan visualisoimalla opetussuunnitelmassa eteneminen pelien edistymispuiden…

  • Sosiaali- ja terveysalan digitaalista osaamista vahvistetaan kansainvälisessä hankeyhteistyössä

    Sosiaali- ja terveysalan digitaalista osaamista vahvistetaan kansainvälisessä hankeyhteistyössä

    Kansainvälisessä RemoTED-hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia digitaalisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin harvaan asutuilla alueilla Suomessa, Irlannissa ja Islannissa. Hankkeen tavoitteena on parantaa ammattilaisten digiosaamista ja kehittää teknologisia ratkaisuja, jotka tukevat palveluiden saavutettavuutta ja laatua. Aiemman valmisteluhankkeen tulokset osoittivat, että pitkien etäisyyksien alueilla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten digitaalinen osaaminen ei aina vastaa työelämän tarpeita. Myös…

  • Kohti oppijan yhtenäistä kokemusta Opin.fi-palvelussa

    Kohti oppijan yhtenäistä kokemusta Opin.fi-palvelussa

    Keväällä 2025 avautuvaa Opin.fi-palvelua on rakennettu Digivisio 2030 -hankkeen ja korkeakoulujen yhteistyönä. Tavoitteena on luoda Opin.fi-palvelusta uudenlainen palvelu, josta jokainen oppija löytää omaan tarpeeseen ja tilanteeseen sopivan tavan oppia. Palvelun avautumisen lähestyessä on hyvä luoda katsaus, mihin ja miten korkeakoulut ovat sitoutuneet toimimaan yksin ja yhteistyössä. Koska toimijoita on paljon, on ollut tarpeen muodostaa yhteistä…

  • Puun käyttö hybridirakentamisessa

    Puun käyttö hybridirakentamisessa

    Hybridirakentaminen on rakennustapa, jossa yhdistetään eri rakennusmateriaaleja ja tekniikoita rakennuksen kantavaan runkoon tai johonkin muuhun merkittävään rakennuksen osaan. Hybridirakentamisessa pyritään hyödyntämään kunkin materiaalin parhaat ominaisuudet, kuten puun keveys ja ekologisuus, betonin puristuskestävyys ja teräksen muokattavuus. Puun käyttö hybridirakentamisessa tarjoaa merkittäviä ilmastohyötyjä. Puuta voidaan hyödyntää muun muassa kattorakenteissa, yläpohjarakenteissa, seinäelementeissä sekä puuverhouksissa. Liittorakenteet, joissa yhdistetään eri…

  • Sujuvaa opinnäytetyöprosessia rakentamassa Y-Akatemiassa: osa 2

    Sujuvaa opinnäytetyöprosessia rakentamassa Y-Akatemiassa: osa 2

    Tämä artikkeli on toinen osa kolmen artikkelin sarjasta, jossa kuvataan Karelia-ammattikorkeakoulun Y-Akatemian opinnäytetyöprosessia ja siihen liittyvän seurantatyökalun suunnittelua. Sarjan ensimmäinen artikkeli käsitteli opinnäytetyöprosessin muotoilun taustoja. Tässä sarjan toisessa artikkelissa avataan Y-Akatemian opinnäytetyöprosessin rakennetta, sekä kerrotaan, miten prosessista kerätty data tukee seurantatyökalua. Artikkelin alkupuolella lehtori Martha Balerina kertoo prosessin vaiheistamisesta, ja sen jälkeen lehtori Anssi Gröhn…

  • Kirjasto on kiinni pääsiäisenä, 18.-21.4.

    Kirjasto on kiinni pääsiäisenä, pe-ma 18.-21.4. E-aineistot (tietokannat, e-kirjat ja e-lehdet) ovat käytössäsi kiinniolon aikana Karelia-Finnan kautta.Voit tarkistaa kirjaston aukiolo- ja palveluajat Karelia-Finnasta. Voit myös palauttaa lainojasi käyttämällä kirjaston ulkopuolella olevaa ulkopalautusautomaattia. Hyvää pääsiäisen aikaa!

  • Karelian vetyhanke tutustumismatkalla länsirannikolla

    Karelian vetyhanke tutustumismatkalla länsirannikolla

    Karelia-ammattikorkeakoulun Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hanke kävi benchmarking-matkalla Suomen länsirannikolla, jossa vierailukohteina olivat Vaasan yliopisto ja Kokkolan suurteollisuusalue. Mukana oli Karelian hankehenkilökunnasta Anniina Kontiokorpi, Anssi Kokkonen, Kim Blomqvist, Lauri Tikka ja Pentti Pesonen. Lisäksi mukana oli Petteri Ryhänen (Lieksan Kehitys Oy), Joel Kettunen (Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus), Rami Alfasfos (Business Joensuu) ja Timo Tahvanainen (Pohjois-Karjalan…

  • Purkupuun uudelleenkäytöllä on paljon potentiaalia

    Purkupuun uudelleenkäytöllä on paljon potentiaalia

    Joidenkin arvioiden mukaan Suomen rakennuskannasta jopa 45 % koostuu puumateriaalista. Tämä selittyy pitkälti sillä, että rakennuskanta on ollut pitkään pientalovoittoinen. 2000-luvullakin puun osuus uudistalorakentamisen runkomateriaalina on pysynyt n. 30% rakennettuihin kuutioihin suhteutettuna. Tämä tekee puusta myös merkittävän, tai jopa merkittävimmän purkujätejakeen. Tällä hetkellä suurin osa puupohjaisesta rakennus- ja purkujätteestä käytetään energiantuotantoon, vaikkakin uudelleenkäytön mahdollisuudet ovat…