Julkai­sut, A-sarja

Julkai­sut, A-sarja

Tutki­muk­sia

 
A:4 Kunnan toimi­valta ja harkin­ta­valta ylei­sellä ja erityi­sellä toimia­lalla . Atte Korte.
Tässä väitös­kir­ja­tut­ki­muk­sessa tarkas­tel­laan kunnan viran­omai­sen tehtä­vien hoita­mi­seen liit­ty­vää toimi­val­taa ja harkin­ta­val­taa. Aihetta lähes­ty­tään esimerk­kien avulla. Esimer­keiksi erityis­toi­mia­lalta on valittu maise­ma­työ­lu­van myön­tä­mi­nen ja kirjas­to­pal­ve­lu­jen tarjoa­mi­nen. Yleisen toimia­lan osalta käsi­tel­lään vene­paik­ko­jen tarjoa­mista ja harkin­nan­va­rais­ten avus­tuk­sien myön­tä­mistä. Tutki­muk­sessa selvi­te­tään myös kunnan tehtä­vien luon­netta julki­sina hallin­to­teh­tä­vinä, julki­sina tehtä­vinä ja julki­sen vallan käyttönä..
 
2020. 288 s. 978-952-275-312-0. Saata­vana painet­tuna..
 
 
A:3 Ammat­ti­kor­kea­kou­lun opis­ke­li­joi­den käsi­tyk­siä hyvästä soiton- ja laulun­opet­ta­jasta. Raija Pesonen.
Tämän kasva­tus­tie­teen lisen­si­aa­tin­tut­ki­muk­sen tavoit­teena oli tuottaa teoreet­tista ja empii­ristä tietoa ammat­ti­kor­kea­kou­lussa musiik­ki­pe­da­go­geiksi opis­ke­le­vien opis­ke­li­joi­den käsi­tyk­sistä hyvästä soiton- ja laulun­opet­ta­jasta. Tutki­musai­neisto koostui musiik­ki­pe­da­go­gio­pis­ke­li­joi­den kirjoit­ta­mista esseistä, jotka opis­ke­li­jat kirjoit­ti­vat opin­to­jensa eri vaiheissa.
 
2017. 136 s. 978-952-275-212-3. Saata­vana verk­ko­jul­kai­suna.
 
A:2 Amma­til­li­nen korkea­kou­luo­pet­ta­juus ja suku­puo­li­tie­toi­suus : Tari­noita suku­puo­lesta, toimi­juu­desta ja peda­go­gi­sista käytän­nöistä. Anna Liisa Westman.
Tässä  kasva­tus­tie­tei­siin, aikuis­kas­va­tuk­seen ja suku­puo­len­tut­ki­muk­seen sijoit­tu­vassa väitös­tut­ki­muk­sessa tavoi­tel­laan ymmär­rystä siitä, kuinka amma­til­lis­ten korkea­kou­lu­jen opet­ta­ja­kou­lut­ta­jat ja korkea­kou­luo­pet­ta­jat käsit­tä­vät, käsit­te­le­vät, uusin­ta­vat tai uudis­ta­vat suku­puolta opetus- ja kasvatustyössään.
 
2015. 200 s. 978-952-275-181-2. Saata­vana verk­ko­jul­kai­suna.
 
 
A:1 Ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jan opin­to­suo­ri­tus­ten arviointi ja oikeus­turva arvioin­nissa. Atte Korte
Artik­ke­lissa käsit­tel­lään ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jan opin­to­suo­ri­tus­ten arvioin­tia ja arvioin­tiin liit­ty­viä oikeus­tur­va­kei­noja. Artik­ke­lin tarkoi­tuk­sena on kertoa käytän­nön­lä­hei­sesti aihe­pii­rin liit­ty­västä keskei­sestä lain­sää­dän­nöstä. Artik­ke­lissa on huomioitu myös vuoden 2014 alusta voimaan tulevat ammat­ti­kor­kea­kou­lu­lain muutok­set sekä vireillä oleva ammat­ti­kor­kea­kou­lu­lain­sää­dän­nön uudistus.
 
2013. 50 s. 978-952-275-088-4. Saata­vana ainoas­taan verkkojulkaisuna.
 
A:21
Emotio­nal and Inno­va­tive Graphic Design Educa­tion. Martha Balerina.
The peda­go­gical action research brings unders­tan­ding of the graphic design educa­tion chal­len­ges, explo­res the concept of graphic design, and the educator´s peda­go­gical role in the field. The research raises critical aware­ness concer­ning the graphic design educa­tion prac­tices. Moreo­ver, this research propo­ses solu­tions for promo­ting the teac­hing of graphic design as conver­sa­tion and as design for expe­rience, and for prepa­ring graphic design students as thin­kers with concern for humanity. 

2012. 172 s. ISBN 978-951-604-140-0.

 

A:20
Ohjaus osana opet­ta­jan työtä: perus­o­pe­tuk­sen aineen­opet­ta­jien käsi­tyk­siä ohjauk­sesta.
Mervi Lätti
Ohjaus koulussa on oppi­laan ja opis­ke­li­jan psyko­lo­gista tukea sekä oppi­mi­sen ja amma­til­li­sen kasvun ohjausta. Se on koulu­yh­tei­sön yhtei­nen tehtävä ja ohjaus­vas­tuu on koko koulun henki­lös­töllä. Tässä tutki­muk­sessa selvi­te­tään käsi­tyk­siä ohjauk­sen asian­tun­ti­juu­desta. Miten perus­o­pe­tuk­sen aineen­opet­ta­jat käsit­tä­vät ohjauk­sen osana omaa työtään?Tarkastelun pohjana on laadul­li­seen aineis­toon perus­tuva feno­me­no­gra­fi­nen analyysi. Julkaisu antaa eväitä pohdin­taan ohjauk­sen moniam­ma­til­li­sesta yhteistyöstä.

2008. 107 s. ISBN 978-951-604-091-5.
Saata­vana verkkojulkaisuna

A:19
Artturi Järvi­luo­man Pohja­lai­sia. Näytelmä, ooppera, elokuva.
Raija Pesonen-Leino­nen
Artturi Järvi­luo­man näytel­män Pohja­lai­sia ensi-ilta oli aikoi­naan suuri menes­tys, jonka innoit­ta­mana näytelmä päätet­tiin muokata ooppe­raksi. Toivo Kuulan kiel­täy­dyt­tyä tehtä­västä sävel­lys­työ lankesi Leevi Made­to­jalle, joka onnis­tui tehtä­väs­sään yli odotus­ten: Pohja­lai­sia kohosi erit­täin suosi­tuksi teok­seksi ja siitä on aikojen kuluessa muodos­tu­nut kansal­li­nen merk­ki­teos, jota esite­tään nykyi­sin­kin jatku­vasti. Järvi­luo­man näytel­män pohjalta Pohja­lai­sista on tehty myös kaksi eloku­vaa, mykkäe­lo­kuva vuonna 1925 ja äänie­lo­kuva vuonna 1936. Tämä tutki­mus keskit­tyy Pohja­lai­sia -näytel­män ooppera-versioon, mutta myös muut teos­muo­dot esitellään.Teosanalyysi perus­tuu kirjal­li­suus­tut­ki­muk­sessa käytet­tyi­hin Frey­ta­gin ja Westo­nin draa­ma­teo­rioi­hin, joita tuetaan Krohnin sala­ma­kaa­valla. Raportti sisäl­tää myös Järvi­luo­man ja Made­to­jan henki­lö­his­to­riat. Kirjoit­taja on Pohjois-Karja­lan ammat­ti­kor­kea­kou­lun musii­kin koulu­tus­oh­jel­man lehtori.

2008. 93 s. ISBN 951-604-084-7.

A:18
Kytken­töjä yrit­tä­jyys­kas­va­tuk­seen : näkö­kul­mia talou­del­li­sen yrit­te­liäi­syy­den edis­tä­mi­seen.
Risto Ikonen, Eeva Kart­tu­nen (toim.)
Yrit­tä­jyys­kas­va­tuk­seen ja koulu­tuk­seen kuuluu paljon muuta­kin kuin uusien yritys­ten perus­ta­mi­sen edis­tä­mi­nen. Se voi merkit­tä­västi lisätä ihmis­ten elämän­hal­lin­taa tarjoa­malla väli­neitä talou­del­li­sessa ympä­ris­tössä selviä­mi­seen. Erilai­set yrit­tä­jyy­den muodot ja yrit­tä­vän elämä­na­sen­teen vaali­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen ovat vält­tä­mä­tön osa yrit­te­liäi­syy­den edis­tä­mistä yhteis­kun­nas­samme. Yhdek­sän yrit­tä­jyys­kas­va­tuk­sen parissa toimi­vaa asian­tun­ti­jaa avaa artik­ke­lis­saan uusia näkö­kul­mia yrit­tä­jyys­kas­va­tuk­seen, sen histo­ri­aan, nyky­päi­vään ja tule­vai­suu­teen. Ensim­mäi­sessä päälu­vussa pohdi­taan, mitä on se yrit­tä­jyys, jota yrit­tä­jyys­kas­va­tuk­sella halu­taan edistää. Toisessa päälu­vussa tarkas­tel­laan yrit­tä­jyys­kas­va­tusta koske­van diskurs­sin ongel­ma­koh­tia. Kolman­nessa päälu­vussa tuodaan esille yrit­tä­jyys­kas­va­tuk­sen käytän­töjä korkea-asteen opetuk­sessa. Kirja sovel­tuu yrit­tä­jyys­kou­lut­ta­jille ja -tutki­joille sekä muille asiasta kiinnostuneille.

2007. 167 s. ISBN 978-951-604-062-5.

A:17
Ener­gia­rat­kai­su­jen valin­nan ohjaus kunnissa.
Asko Puhakka.
Kunta­ta­son ener­gia­rat­kai­su­jen toteu­tus on koko­nai­suu­des­saan hyvin vaativa prosessi. Kunnalla on omalta osal­taan vastuu asui­nym­pä­ris­tön terveel­li­syy­destä, turval­li­suu­desta ja samaan aikaan talou­del­li­nen vastuu kunta­ta­lou­den toimi­vuu­desta. Kunta­taa­ja­missa sijait­se­vien kiin­teis­tö­jen omis­ta­jilla on itse kulla­kin konkreet­ti­nen tarve ratkaista hallit­se­mansa kiin­teis­tön lämmit­tä­mi­sen toteu­tus­tapa. Tässä tutki­muk­sessa on selvi­tetty kunnan mahdol­li­suutta ohjata taaja­mien lämmön­tuo­tan­to­rat­kai­suja kilpai­lu­lain­sää­dän­nön, maan­käyttö- ja raken­nus­lain sekä ympä­ris­tö­lain­sää­dän­nön vaati­muk­set sekä tavoit­teet huomioi­den. Lisäksi tutki­muk­sessa pyri­tään anta­maan konkreet­tista tietoa lämmön­tuo­tan­to­rat­kai­su­jen hankinta- ja tarjous­me­net­te­lystä sekä lämpöy­rit­tä­jä­toi­min­nan tarjoa­mista uusista toimin­ta­mal­leista yksit­täis­ten kiin­teis­tö­jen tai alue­läm­pö­verk­ko­jen lämmöntuotannossa.

2005. 101 s. ISBN 951-604-051-9. 

A:16
Women Leave, Men Remain: Issues of Gender, Welfare and Labour Market­sin the Nordic Perip­hery.
Anna Liisa Westman (ed.)
Women leave, Men Remain, Issues of Gender, Welfare and Labour Markets in the Nordic Perip­hery offers a unique empi­rical and theo­re­tical analy­sis of chan­ging welfare in the Nort­hern States from the view­point of women. The view­points of the studies varied from anth­ro­po­lo­gical and cultu­ral to poli­tical and busi­ness. All in all, geograp­hical and cultu­ral construc­tions of local commu­ni­ties create the framework for the discus­sion of welfare, the labour market and gender in the articles. Firstly, the reader has an oppor­tu­nity to look at the statis­tical changes of welfare socie­ties in the study area of the Nordic States during 1991 – 2001. After that changes in the Faroese welfare system and poli­tics have been researc­hed. Norwe­gian articles study welfare situa­tion by focusing on the topics of local models of welfare, gender and power issues in the Sámi Parlia­ment and the case of Finn­mark. The next article provi­des an over­view of Swedish welfare models. The remai­ning chap­ters cover topics geograp­hically situa­ted in Finland and Russia. There is a discus­sion of local gender cont­racts in the context of chan­ging welfare in Lapland, as well as the perso­nal expe­riences of young adults in a rural loca­lity. Socio-econo­mic threats and women along the Finnish-Russian border have also been studied. The reader can conti­nue by looking at the topics of immi­gra­tion and marria­ges between Russian women and Finnish men. After that there is an oppor­tu­nity to time-travel with an article on antiquity and women. Working life from the view­point of care work, teams and craft entrepre­neurs wraps up the series of articles in this book.

2005. 209 s. ISBN951-604-048-9. 

A:15
Kunnal­li­sen ammat­ti­kor­kea­kou­lun itse­hal­linto.
Susanna Varis
Ammat­ti­kor­kea­kou­luille säädet­tiin itse­hal­linto 1.8.2003 voimaan tulleessa ammat­ti­kor­kea­kou­lu­laissa. Itse­hal­linto on rajattu sisäi­siin asioi­hin, joita täsmen­tä­vät ammat­ti­kor­kea­kou­lu­lain muut sään­nök­set ja lain valmis­te­lua­sia­kir­jat. Näissä ei kuiten­kaan määri­tellä katta­vasti, mitä sisäi­set asiat ovat. Itse­hal­lin­toa säädet­täessä on huomioitu, että valtaosa ammat­ti­kor­kea­kou­luista on kunnal­li­sia. Tästä syystä ammat­ti­kor­kea­kou­lun yllä­pi­tä­jälle on säädetty tehtä­viä, jotka muutoin kuului­si­vat itse­hal­lin­non piiriin. Joil­ta­kin osin jää epäsel­väksi, kuuluuko toimi­valta ammat­ti­kor­kea­kou­lulle vai yllä­pi­tä­jälle. Mitä ovat sisäi­set asiat, joihin itse­hal­linto on rajattu? Mitä merkit­see ammat­ti­kor­kea­kou­lussa tutki­muk­sen vapaus, opetuk­sen vapaus ja oikeus päättää sisäi­sistä asiois­taan? Miten ammat­ti­kor­kea­kou­lun itse­hal­lin­toa tulisi tulkita suhteessa kunnal­li­seen itse­hal­lin­toon ja verrat­tuna yliopis­ton itsehallintoon?

2004. 88 s. ISBN 951-604-043-8. 

A:14
Lehtiä yrit­tä­mi­seen.
Kim Wrange (toim.)
Artik­ke­li­jul­kai­sun aiheet liit­ty­vät yrit­tä­jyy­teen ja liike­toi­min­nan eri osa-aluei­siin. Kirjoit­ta­jat ovat Pohjois-Karja­lan ammat­ti­kor­kea­kou­lun liike­ta­lou­den koulu­tus­oh­jel­man opet­ta­jia. Artik­ke­lien aiheet ovat: nais­yrit­tä­jien elämän­va­lin­nat, pkt-yritys­ten kansain­vä­lis­ty­mis­pro­ses­siin ja kansain­vä­lis­ty­mis­val­miuk­siin vaikut­ta­vat tekijät, yrityk­sen arvot asiak­kuus­stra­te­gioi­den käytän­töön saat­ta­mi­sessa sekä osal­li­suus­kon­septi -mene­tel­män käyttö kunta­lais­ten hyvin­voin­nin ja maaseu­dun nais­yrit­tä­jyy­den edistämisessä.

2004. 75 s. ISBN 951-604-039-X. 

A:13
Ohjaus muutok­sen mahdol­lis­ta­jana : kuvaus Pohjois-Karja­lan ammat­ti­kor­kea­kou­lun aikui­soh­jauk­sen tilan­teesta.
Päivi Putkuri
Julkai­sussa tarkas­tel­laan Pohjois-Karja­lan ammat­ti­kor­kea­kou­lun tämän hetken aikuis­opis­ke­li­jan ohjaus­toi­min­taa. Selvi­tyk­sen kohde­ryh­mänä ovat olleet opis­ke­li­jaoh­jaa­jat ja sosi­aa­lia­lan aikuis­opis­ke­li­jat. Aineisto on kerätty haas­tat­te­lun ja kyse­ly­lo­mak­keen avulla. Julkai­sussa kuva­taan aikuis­opis­ke­li­joi­den ohjaus­tar­peita, ohjauk­sen arki­päi­vää ja kehit­tä­mistä sekä tule­vai­suu­den haas­teita. Kehit­tä­mis­haas­teeksi nousee muun­muassa yhtei­söl­li­nen ohjausvastuu.

2003. 40 s. ISBN 951-604-037-3. Painos loppuunmyyty.

A:12
Koke­muk­sia suul­li­sen kieli­tai­don arvioin­ti­hank­keesta.
Anneli Airola (toim.)
Suul­li­sen kieli­tai­don arviointi ammat­ti­kor­kea­kou­luissa oli Opetus­mi­nis­te­riön rahoit­tama kiel­ten­ope­tuk­sen kehit­tä­mis­hanke ajalla 1.1.2002 – 30.4.2003. Siihen osal­lis­tui kiel­ten­opet­ta­jia useista eri ammat­ti­kor­kea­kou­luista. Rapor­tissa esitel­lään hank­keesta saatuja koke­muk­sia neljän hank­kee­seen osal­lis­tu­neen kiel­ten­opet­ta­jien koke­mus­ten avulla. Rapor­tissa käsi­tel­lään myös kieli­tai­don arvioin­nin ajan­koh­taista teemaa itsear­vioin­tia. Raportti on tarkoi­tettu jokai­sen kiel­ten­opet­ta­jan avuksi oman työn kehittämiseen.

2003. 90 s. ISBN 951-604-031-4. Painos loppuunmyyty.

A:11
Amma­til­li­sen opet­ta­ja­kou­lu­tuk­sen tarpeet itäi­sessä Suomessa.
Pekka Auvinen, Sirpa Cata­lano.
Amma­til­li­sella opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sella tarkoi­te­taan ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­non tai ylemmän korkea­kou­lu­tut­kin­non jälkeistä koulu­tusta, joka on tarkoi­tettu erityi­sesti ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen ja amma­til­lis­ten oppi­lai­tos­ten opet­ta­jille. Itä-Suomessa ei ole amma­til­lista opet­ta­ja­kou­lu­tusta antavia oppi­lai­tok­sia. Tässä julkai­sussa selvi­te­tään itäisen Suomen amma­til­li­sen opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen määräl­li­set tarpeet ja alakoh­tai­nen jakauma. Lisäksi kuva­taan amma­til­lis­ten opet­ta­jien työn laadul­li­sia muutok­sia. Julkai­sussa esitel­lään amma­til­li­sen opet­ta­jan­kou­lu­tuk­sen uusi toteu­tus­malli, jonka keskei­siä piir­teitä ovat asia­kas­läh­töi­nen toteu­tus­tapa koulu­tuk­sen, tutki­muk­sen ja työelä­män yhteis­työnä sekä itäisen Suomen erityis­piir­tei­den huomioiminen.

2002. 146 s. ISBN 951-604-029-2. Painos loppuunmyyty.

A:10
Harmaa­lo­kit seura­namme: popu­laa­tiot, ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ja hallinta.
Risto Juvaste
Ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ja niiden hallinta edel­lyt­tä­vät ekolo­gi­aan perus­tu­vaa moni­tie­teistä ja ongel­ma­kes­keistä käsit­te­lyä. Tässä lisen­si­aat­ti­työ­hön perus­tu­vassa julkai­sussa ympä­ris­tö­tek­no­lo­gian laajaa käsit­te­ly­kir­joa esitel­lään käyt­täen esimerk­kinä harmaa­lok­keja. Luku­ren­gas­tuk­sella ja popu­laa­tio­ana­lyy­sillä suori­tettu lokkien käyt­täy­ty­mis­tut­ki­mus muodos­taa tässä pohjan ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ja ympä­ris­tön­hal­lin­nan tarkas­te­luille. Ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten laajasta ongel­ma­ken­tästä tarkas­tel­laan vies­tin­tä­läh­töi­sesti mm. salmo­nella-, kala­tauti-, jäte­huolto-, riis­tan­hoito- ja luon­non­suo­je­luon­gel­mia. Jäte­huol­toon kohdis­tettu hallin­ta­kei­no­jen tarkas­telu sisäl­tää popu­laa­tio­tut­ki­muk­seen perus­tu­via eetti­siä ja suoje­lul­li­sia kannan­ot­toja. Niiden perus­teella tulisi EU-lähtöis­ten pesin­nän­rau­hoi­tus­sää­dös­ten poik­keus­lu­pa­käy­tän­töä muuttaa.

2002. 128 s. ISBN 951-604-025-X. 

A:9
Suul­li­sen kieli­tai­don arviointi ammat­ti­kor­kea­kou­luissa : OPM:n rahoit­tama kiel­ten­ope­tuk­sen kehit­tä­mis­hanke.
Anneli Airola (toim.)
Suul­li­sen kieli­tai­don arviointi ammat­ti­kor­kea­kou­luissa oli Opetus­mi­nis­te­riön rahoit­tama kiel­ten­ope­tuk­sen kehit­tä­mis­hanke ajalla 1.1.2000 -31.5.2001. Siihen osal­lis­tui kiel­ten­opet­ta­jia useista eri ammat­ti­kor­kea­kou­luista. Tääsä rapor­tissa tarkas­tel­laan erityi­sa­lo­jen kiel­ten­ope­tusta ja kieli­tai­don arvioin­tia. Julkai­sussa esitel­lään myös hank­keessa laadit­tuja suul­li­sen kieli­tai­don testejä. Rapor­tin tavoit­teena on laajen­taa keskus­te­lua suul­li­sen kieli­tai­don arvioinnista.

2001. 114 s. ISBN 951-604-022-5. Painos loppuunmyyty.

A:8
Tervey­den edis­tä­mi­sen tule­vai­suu­den­nä­ky­miä – argu­men­toiva Delfoi-tutki­mus.
Tuovi Haku­li­nen, Anna­mari Savela
Terveys­käyt­täy­ty­mi­nen ja sairau­det eivät jakaannu tasai­sesti väes­tössä. Muun muassa väestön alueel­lis­ten tervey­se­ro­jen pois­ta­mi­seksi ja ennal­taeh­käi­se­vän tervey­den­hoi­don aseman turvaa­mi­seksi tarvi­taan tervey­den edis­tä­mi­sen tutki­musta. Tämän argu­men­toi­van Delfoi-tutki­muk­sen tarkoi­tuk­sena oli selvit­tää asian­tun­ti­ja­nä­kö­kul­masta tervey­den edis­tä­mi­sen tule­vai­suu­den­nä­ky­miä ja Pohjois-Karja­lan projek­tin jatkeeksi tammi­kuussa 2001 perus­te­tun Kansan­ter­vey­den keskuk­sen tule­vai­suu­den toimin­ta­vaih­toeh­toja. Tutki­mus on tehty osana ‘Työelä­mä­muu­tos­ten enna­kointi osana hyvin­voin­tiklus­te­ria Pohjois-Karja­lassa’ – hanketta.

2001. 55. s. ISBN 951-604-020-9. 

A:7
Apuvä­li­nea­lan tule­vai­suu­den­nä­ky­miä – argu­men­toiva Delfoi-tutki­mus.
Anna­mari Savela, Tuovi Haku­li­nen
Hyvin­voin­ti­tek­no­lo­gian tuot­tei­den ja palve­lu­jen kysyntä lisään­tyy väestön ikään­ty­mi­sen myötä. Itse­näistä suoriu­tu­mista tuke­vien apu- ja toimin­ta­vä­li­nei­den tuotanto on Suomessa vielä vähäistä. Tämän tutki­muk­sen tarkoi­tuk­sena oli asian­tun­ti­joi­den näke­myk­siin pohjau­tuen selvit­tää apuvä­li­nea­lan ja hyvin­voin­ti­tek­no­lo­gian tule­vai­suu­den­nä­ky­miä: apuvä­li­ne­pal­ve­lu­jen toimi­vuutta, lupaa­via tule­vai­suu­den tuot­teita sekä tule­vai­suu­den osaa­mis­tar­peita. Tutki­mus on tehty osana ‘Työelä­mä­muu­tos­ten enna­kointi osana hyvin­voin­tiklus­te­ria Pohjois-Karja­lassa’ – hanketta.

2001. 71 s. ISBN 951-604-019-5. Painos loppuunmyyty.

A:6
Kuntou­tus­lai­tos­ten tule­vai­suu­den toimin­ta­vaih­toeh­toja – argu­men­toiva Delfoi-tutki­mus.
Tuovi Haku­li­nen, Anna­mari Savela
Kuntou­tus­lai­tos­ten asia­kas­kunta muuttuu väestön ikära­ken­tee­seen liit­ty­vistä teki­jöistä johtuen. Sotain­va­li­dien ja rinta­ma­ve­te­raa­nien määrän supis­tuessa vapau­tuu iso osa kuntou­tus­lai­tos­ka­pa­si­tee­tista. Tule­vai­suu­den kuntou­tus­haas­teita ovat mm. suurten ikäluok­kien kuntou­tuk­sen järjes­tä­mi­nen ja rahoi­tus­mal­lit. Tämän Delfoi-tutki­muk­sen tarkoi­tuk­sena oli selvit­tää mahdol­li­sia toimin­ta­vaih­toeh­toja, joihin kuntou­tus­lai­tok­set voisi­vat suun­tau­tua tule­vai­suu­dessa. Case-tyyp­pi­sesti selvi­tet­tiin Pohjois-Karja­lassa sijait­se­vien kuntou­tus­lai­tos­ten tule­vai­suu­den erikois­tu­mi­sa­lueita sekä laitos­ten palvelu- ja tuotein­no­vaa­tioi­den tuotanto- ja jake­lu­ver­kos­toa. Tutki­mus on tehty osana hanketta “Työelä­mä­muu­tos­ten enna­kointi osana hyvin­voin­tiklus­te­ria Pohjois-Karjalassa.”

2001. 74 s. ISBN 951-604-018-7. 

A:5
Kiel­ten­ope­tuk­sen haas­teet ammat­ti­kor­kea­kou­lussa.
Anneli Airola (toim.)
Kokous­jul­kaisu ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen kiel­ten­opet­ta­jien neuvot­te­lu­päi­viltä 28. – 29.9.2000 Joen­suussa. Rapor­tin teemoja ovat arviointi, kult­tuu­rien välinen vies­tintä, verk­ko­pe­da­go­giikka, opetus­me­to­dit ja oppi­ma­te­ri­aa­lit ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen kieltenopetuksessa.

2001. 128 s. ISBN 951-604-017-9. 

A:4
Itäsuo­ma­lais­ten metsä­alan yrit­tä­jien terveys ja elämän­hal­linta.
Tuovi Haku­li­nen, Arja Holo­pai­nen
Metsä­kone- ja auto­y­rit­tä­jien pieny­ri­tyk­sissä yrit­tä­jän terveys ja työkyky edel­lyys yritys­toi­min­nan jatku­mi­selle. Pieny­rit­tä­jinä toimi­vien tulee itse tunnis­taa tervey­teensä ja hyvin­voin­tiinsa liit­ty­viä teki­jöitä ja hoitaa työky­ky­ään, koska laki­sää­tei­seen työter­veys­huol­toon ei ole velvoi­tetta, mikäli yrityk­sessä ei ole vierasta työvoi­maa. Tutki­muk­sessa selvi­tet­tiin itäsuo­ma­lais­ten metsä­alan pieny­rit­tä­jien tervey­den­ti­laa, elin­ta­poja ja elämän­hal­lin­taa. Selvi­tys on tehty osana hanketta ”Työelä­mä­muu­tos­ten enna­kointi osana hyvin­voin­tiklus­te­ria Pohjois-Karjalassa.”

2000. 67 s. ISBN 951-604-015-2. 

A:3
Networks of skills and compe­tence.
Tapio Kosunen, Marja­riitta Viiri (ed).
Confe­rence procee­dings of the Inter­na­tio­nal Tele­ma­tics in Educa­tion Confe­rence in Joensuu, Finland, 23 to 24 Septem­ber 1998. The confe­rence had two major themes: Tele­ma­tics in educa­tion and trai­ning, and Lear­ning with tech­no­logy – a posi­tive chal­lenge to educa­tio­nal networks.

1999. 149 s. ISBN 951-604-012-8. Painos loppuunmyyty.

A:2
Ammat­ti­kor­kea­koulu rajojen murta­jana.
Pentti Maljo­joki, Marja­riitta Viiri (toim.)
Julkai­sun artik­ke­lit käsit­te­le­vät ammat­ti­kor­kea­kou­lun eri vaiheita ja osaa­mi­sa­lueita, kuten tutki­mus- ja kehit­tä­mis­toi­min­taa, kansain­vä­lis­ty­mistä, alue­ke­hi­tys­työn mahdol­li­suuk­sia ja opetuk­sen kehittämistä.

1996. 181 s. ISBN 951-604-004-7. Painos loppuunmyyty.

A:1
Evalua­tion report on the North Karelia and Kemi-Tornio Poly­tech­nics.
Pentti Maljo­joki and Kyösti Kurtakko (ed.)
The Finnish Poly­tech­nics are being set up and deve­lo­ped on the basis that there will be syste­ma­tic moni­to­ring and assess­ment of their acti­vi­ties. The Kemi-Tornio and North Karelia Poly­tech­nics were submit­ted to inter­na­tio­nal evalua­tion carried out by British evalua­tion experts in Septem­ber, 1994 and in April 1995. The aim of the evalua­tion process was to provide sugges­tions which could be applied in the deve­lop­ment of the Finnish Poly­tech­nics in general. The targets of the evalua­tion were e.g. orga­niza­tio­nal matters, projects, inter­na­tio­nal and inter­nal rela­tions­hips and connec­tions with working life.

1996. 34 s. ISBN 951-604-002-0. Painos loppuunmyyty.