Karelia-ammattikorkeakoulu viettää nyt Karelia 30 -juhlavuotta. Juhlavuosi on käynnistynyt työn ja opiskelun merkeissä, mutta kuluvan vuoden aikana tullaan järjestämään erilaisia tapahtumia, joissa tuomme esille toimintaamme.
Kareliassa opiskelee 3 900 opiskelijaa, joista kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on noin 100. Henkilöstöä Kareliassa on noin 280.
Pohjois-Karjalan työelämässä olevista osaajista joka kymmenes on meidän kouluttama. On siis monta syytä juhlistaa 30-vuotista taivaltamme.
Huomattava osa ammattikorkeakouluista valmistuneista työllistyy opiskelumaakuntaansa ja tässä meillä Kareliassa on valtakunnallinen ennätys, josta olemme Kareliassa hyvin ylpeitä. Meiltä on valmistunut kaikkiaan jo yli 16 000 ammattilaista, joista yli 70 % on jäänyt rakentamaan Pohjois-Karjalan hyvinvointia ja osaamista. Itseasiassa, vähintäänkin joka kymmenes maakunnan työllisistä on meidän kouluttamamme. Tämä aluevaikuttavuus on kansallisestikin aivan omaa luokkaansa.
Käytännössä lähes 90 % alueemme sairaanhoitajista ja 80 % insinööreistä on made in Karelia. Muutaman vuoden päästä heidän joukossaan ovat myös meidän uusien koulutusohjelmiemme geronomit ja toimintaterapeutit.
Karelia 30 -areena
Karelia 30 -areena esittelee ajankohtaisia ja mielenkiintoisia teemoja, jotka julkaistaan kerran kuussa. Näkökulmana ovat teemaan liittyvät tulevaisuuden trendit sekä niiden myötä esille nousevat osaamistarpeet sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuudet. Areenan tavoitteena on nostaa tulevaisuuden osaamisteemoja esille keskusteluna ja vuoropuheluna työelämän kanssa.
Ensimmäisen videon teemana on Oppimisen tulevaisuuden trendit ja digitalisaatio. Videolla tutustutaan Tulevaisuuden työ -hankkeessa rakennettuihin kansallisesti ainutlaatuisiin oppimisympäristöihin. Lisäksi seuraamme miten XR -teknologioita voidaan hyödyntää niin opetuksessa kuin työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Keskustelijat pohtivat mihin opetusteknologiatiloissa tullaan panostamaan.
Toisessa jaksossa opintokuraattorit ja neljä opiskelijaa keskustelevat teemasta Opiskelijahyvinvointi – Hyvän opiskelun ja elämän tukena. Olemme eläneet koronan myötä haasteellisia aikoja. Epidemia toi mukanaan ripeän etäopiskeluun siirtymisen ja sen mukana opiskelijan arki muuttui monin tavoin. Opiskelijaelämä muuttui monenlaiseksi etäilyksi: opinnot, harjoittelut, opiskelijaelämä jopa vapaa-ajan harrastukset. Tästäkin selvittiin ja nyt on tarkoitus katsoa tulevaisuuteen ja keskittyä siihen mitä kaikkea opiskelijoiden hyvinvointi ylipäätään pitää sisällään ja kuinka asioita on ratkaistu.
Areenan kolmannen jakson aiheena on digituki terveyden ja hyvinvoinnin sähköisessä asioinnissa. Osa sosiaali- ja terveydenhoidon palveluista toteutetaan digitaalisesti. Tuo digipalvelujen osuus kasvaa koko ajan ja voidaankin varmaan sanoa, että tavalla tai toisella kaikissa soten palveluissa on mukana digitaalisuutta. Digipalvelujen käyttö vaatii asiakkailta tietyn määrän digitaitoja. Puhutaan jopa uudesta kansalaistaidosta.
Neljännen jakson aiheena on ruokamatkailu ja aiheesta keskustelemassa ovat Huoneistohotelli Lietsun Maria Saastamoinen, Karelia-ammattikorkeakoulusta projektipäällikkö Paavo Raappana ja lehtori Mikko Lahti.
Viidennen jakson aiheina ovat työelämätaidot, osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen. Työelämän muutoksen vauhti kiihtyy koko ajan eikä kukaan tällä hetkellä työelämässä oleva tiedä millainen on tulevaisuuden työelämä. Oppilaitoksen näkökulmasta tilanne on haasteellinen, koska sen tehtävänä on valmentaa opiskelijoita työelämään. Tulevaisuuden työelämätaidot vaativat heittäytymistä ja positiivista mukautumiskykyä. Pelkkä substanssiosaaminen ei enää riitä, vaan rinnalla täytyy olla myös muita ominaisuuksia. Aiheesta ovat keskustelemassa väitöskirjatutkija UEF, lehtori Satu Mättö ja lehtori Tarja Laatikainen.
Karelian juhlavuoden tapahtumakalenteri
Karelia huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista myös juhlavuoden aikana
Nopea työtahti, kiire ja työn henkiset kuormitustekijät voivat lisätä unihäiriöitä. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota työn kuormitustekijöihin, jotka voivat vaikuttaa unen määrään ja laatuun.
Palautumista ja elpymistä tapahtuu jo työpäivän aikana lounas-, kahvi- ja muilla työn tauoilla. Oleellista on myös lähteä ajoissa pois työpaikalta, saada ajatukset irti työstä eikä jatkaa työntekoa kotona. Palautumista edistävät leppoisa oleskelu, urheilu, mieluisat harrastukset ja ystävien tapaaminen.
Henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen sekä palautumisen kannalta hyvä yöuni on olennaisen tärkeää. Uni palauttaa niin fyysisestä, henkisestä kuin kognitiivisestakin kuormituksesta. Suositeltava unen määrä 18–64 vuotiailla on 7–9 tuntia. Lyhyet, 10–20 minuutin päiväunet parantavat vireyttä. Säännöllisyys tukee hyvää unta, joten on hyvä herätä suunnilleen samaan aikaan kaikkina viikonpäivinä, myös viikonloppuisin.
Tutustu Kareliassa toteutettuun Sleep Well – Work Well -hankkeen uniterveyden ja työhyvinvoinnin työkirjaan, jonka taustalla on tutkittu tieto unettomuuden lisääntymisestä Suomessa ja toisaalta tieto univajeen epäsuotuisista vaikutuksista työkykyyn ja terveyteen. Kannattaa kuunnella myös aiheeseen liittyviä podcasteja, jotka löytyvät sivujen alusta.