Karelia 30 -juhlavuosi

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu viettää nyt Karelia 30 -juhla­vuotta. Juhla­vuosi on käynnis­tynyt työn ja opiskelun merkeissä, mutta kuluvan vuoden aikana tullaan järjes­tämään erilaisia tapah­tumia, joissa tuomme esille toimin­taamme.

Kareliassa opiskelee 3 900 opiske­lijaa, joista kansain­vä­lisiä tutkinto-opiske­li­joita on noin 100. Henki­löstöä Kareliassa on noin 280.

Pohjois-Karjalan työelä­mässä olevista osaajista joka kymmenes on meidän kouluttama. On siis monta syytä juhlistaa 30-vuotista taivaltamme.

Huomattava osa ammat­ti­kor­kea­kou­luista valmis­tu­neista työllistyy opiske­lu­maa­kun­taansa ja tässä meillä Kareliassa on valta­kun­nal­linen ennätys, josta olemme Kareliassa hyvin ylpeitä. Meiltä on valmis­tunut kaikkiaan jo yli 16 000 ammat­ti­laista, joista yli 70 % on jäänyt raken­tamaan Pohjois-Karjalan hyvin­vointia ja osaamista. Itsea­siassa, vähin­täänkin joka kymmenes maakunnan työlli­sistä on meidän koulut­ta­mamme. Tämä aluevai­kut­tavuus on kansal­li­ses­tikin aivan omaa luokkaansa.

Käytän­nössä lähes 90 % alueemme sairaan­hoi­ta­jista ja 80 % insinöö­reistä on made in Karelia. Muutaman vuoden päästä heidän joukossaan ovat myös meidän uusien koulu­tus­oh­jel­miemme geronomit ja toimintaterapeutit.

Karelia 30 -areena

Karelia 30 -areena esittelee ajankoh­taisia ja mielen­kiin­toisia teemoja, jotka julkaistaan kerran kuussa. Näkökulmana ovat teemaan liittyvät tulevai­suuden trendit sekä niiden myötä esille nousevat osaamis­tarpeet sekä jatkuvan oppimisen mahdol­li­suudet. Areenan tavoit­teena on nostaa tulevai­suuden osaamis­teemoja esille keskus­teluna ja vuoro­pu­heluna työelämän kanssa.

Ensim­mäisen videon teemana on Oppimisen tulevai­suuden trendit ja digita­li­saatio. Videolla tutus­tutaan Tulevai­suuden työ -hankkeessa raken­net­tuihin kansal­li­sesti ainut­laa­tuisiin oppimi­sym­pä­ris­töihin. Lisäksi seuraamme miten XR -tekno­lo­gioita voidaan hyödyntää niin opetuk­sessa kuin työelämän kanssa tehtä­vässä yhteis­työssä. Keskus­te­lijat pohtivat mihin opetus­tek­no­lo­gia­ti­loissa tullaan panostamaan.

Toisessa jaksossa opinto­ku­raat­torit ja neljä opiske­lijaa keskus­te­levat teemasta Opiske­li­ja­hy­vin­vointi – Hyvän opiskelun ja elämän tukena. Olemme eläneet koronan myötä haasteel­lisia aikoja. Epidemia toi mukanaan ripeän etäopis­keluun siirty­misen ja sen mukana opiske­lijan arki muuttui monin tavoin. Opiske­li­jaelämä muuttui monen­lai­seksi etäilyksi: opinnot, harjoit­telut, opiske­li­jaelämä jopa vapaa-ajan harras­tukset. Tästäkin selvittiin ja nyt on tarkoitus katsoa tulevai­suuteen ja keskittyä siihen mitä kaikkea opiske­li­joiden hyvin­vointi ylipäätään pitää sisällään ja kuinka asioita on ratkaistu.

Areenan kolmannen jakson aiheena on digituki terveyden ja hyvin­voinnin sähköi­sessä asioin­nissa. Osa sosiaali- ja tervey­den­hoidon palve­luista toteu­tetaan digitaa­li­sesti. Tuo digipal­ve­lujen osuus kasvaa koko ajan ja voidaankin varmaan sanoa, että tavalla tai toisella kaikissa soten palve­luissa on mukana digitaa­li­suutta. Digipal­ve­lujen käyttö vaatii asiak­kailta tietyn määrän digitaitoja. Puhutaan jopa uudesta kansalaistaidosta.

Neljännen jakson aiheena on ruoka­mat­kailu ja aiheesta keskus­te­le­massa ovat Huoneis­to­ho­telli Lietsun Maria Saasta­moinen, Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lusta projek­ti­pääl­likkö Paavo Raappana ja lehtori Mikko Lahti.

Viidennen jakson aiheina ovat työelä­mä­taidot, osaamisen tunnis­ta­minen ja näkyväksi tekeminen. Työelämän muutoksen vauhti kiihtyy koko ajan eikä kukaan tällä hetkellä työelä­mässä oleva tiedä millainen on tulevai­suuden työelämä. Oppilai­toksen näkökul­masta tilanne on haasteel­linen, koska sen tehtävänä on valmentaa opiske­li­joita työelämään. Tulevai­suuden työelä­mä­taidot vaativat heittäy­ty­mistä ja positii­vista mukau­tu­mis­kykyä. Pelkkä substans­sio­saa­minen ei enää riitä, vaan rinnalla täytyy olla myös muita ominai­suuksia. Aiheesta ovat keskus­te­le­massa väitös­kir­ja­tutkija UEF, lehtori Satu Mättö ja lehtori Tarja Laatikainen.

Karelian juhla­vuoden tapah­tu­ma­ka­lenteri

Karelia huolehtii henki­lös­tönsä hyvin­voin­nista myös juhla­vuoden aikana

Nopea työtahti, kiire ja työn henkiset kuormi­tus­te­kijät voivat lisätä unihäi­riöitä. Työnan­tajan tulee kiinnittää huomiota työn kuormi­tus­te­ki­jöihin, jotka voivat vaikuttaa unen määrään ja laatuun.

Palau­tu­mista ja elpymistä tapahtuu jo työpäivän aikana lounas-, kahvi- ja muilla työn tauoilla. Oleel­lista on myös lähteä ajoissa pois työpai­kalta, saada ajatukset irti työstä eikä jatkaa työntekoa kotona. Palau­tu­mista edistävät leppoisa oleskelu, urheilu, mieluisat harras­tukset ja ystävien tapaaminen.

Henkisen hyvin­voinnin ja jaksa­misen sekä palau­tu­misen kannalta hyvä yöuni on olennaisen tärkeää. Uni palauttaa niin fyysi­sestä, henki­sestä kuin kogni­tii­vi­ses­takin kuormi­tuk­sesta. Suosi­teltava unen määrä 18–64 vuotiailla on 7–9 tuntia. Lyhyet, 10–20 minuutin päiväunet paran­tavat vireyttä. Säännöl­lisyys tukee hyvää unta, joten on hyvä herätä suunnilleen samaan aikaan kaikkina viikon­päivinä, myös viikonloppuisin.

Tutustu Kareliassa toteu­tettuun Sleep Well – Work Well -hankkeen uniter­veyden ja työhy­vin­voinnin työkirjaan, jonka taustalla on tutkittu tieto unetto­muuden lisään­ty­mi­sestä Suomessa ja toisaalta tieto univajeen epäsuo­tui­sista vaiku­tuk­sista työkykyyn ja terveyteen. Kannattaa kuunnella myös aiheeseen liittyviä podcasteja, jotka löytyvät sivujen alusta.