Osaa­mi­nen ja sen tunnistaminen

Mitä on osaa­mi­nen?

Osaa­mi­nen on jonkin asian hallit­se­mista, minkä kautta mahdol­lis­tuu tietyn­lai­nen toiminta. Osaa­mi­nen on sen tiedos­ta­mista mitä, miksi ja miten jokin asia on.

Osaa­mista syntyy kaik­kialla; opin­noissa, työssä, harras­tuk­sissa. Osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sen kautta kyky raken­taa opin­to­pol­kua ja työuraa vahvis­tuu. Myös moti­vaa­tio valmis­tu­mi­seen lisääntyy.

Opis­ke­li­jan uraval­miuk­siin kuuluu kehit­tää keinoja huomata tilan­teet, jolloin saa jotain aikai­seksi sekä keinoja doku­men­toida ja arvioida, miten osaa­mi­nen kehit­tyy ja näkyy. Opin­to­jen ja työn sisäl­tö­jen ja teke­mi­sen kautta voit pohtia, millaista osaa­mista ne konkreet­ti­sesti tuot­ti­vat sinulle. Pohja­työ perus­tuu itse­tun­te­muk­seen. Itse­tun­te­mus koostuu into­hi­mois­tasi, persoo­nas­tasi, asen­teis­tasi, arvois­tasi, verkos­tois­tasi. Samoista asioista työnan­taja on sinussa kiinnostunut.

Mikä on minun osaa­mi­sa­luet­tani? Miten tunnis­tan osaa­mi­seni? Suoma­lai­sessa kult­tuu­rissa omasta osaa­mi­sesta puhu­mi­nen miel­le­tään helposti kehus­ke­luksi. Tästä syystä omaa osaa­mis­taan voi olla vaikea uskal­taa pukea sanoiksi.

Realis­ti­nen oman osaa­mi­sen hahmot­ta­mi­nen ja ääneen sano­mi­nen ei kuiten­kaan ole rehen­te­lyä vaan siihen kannat­taa ennem­min­kin suhtau­tua turvana ja vahvuu­tena työmark­ki­noilla. Kun itse tiedät mitä osaat ja uskal­lat sanoa sen muil­le­kin, löytyy sopiva ja miele­käs työkin todennäköisemmin. 

Mistä osaa­mi­nen koostuu?

Osaa­mi­nen koostuu tiedoista eli faktoista. Se koostuu myös taidoista, esimer­kiksi amma­til­li­sista taidoista tai muista ylei­sistä taidoista kuten oppi­mis­ky­vystä, tieto­tek­ni­sistä taidoista yms. Osaa­mista ovat myös persoo­nal­li­set ominai­suu­det kuten kokemus, toimin­ta­mal­lit, ote työhön tms.

Tehtävä 1. Mitä osaa­mista sinulla on tällä hetkellä?

Tutustu osaa­mi­sen osa-alueet -malli­ku­vioon ja kuvaile omaa osaa­mis­tasi tällä hetkellä. Piirrä itsel­lesi osaa­mis­ku­vio mallin mukaan tai listaa osaamisesi.









Lähde: Sujuvat työn­ha­ku­mark­ki­nat –hanke. Crea­tive Commons Nimeä-EiKau­pal­li­nen-JaaSa­moin 4.0 Kansain­vä­li­nen -lisens­sillä.

Tehtävä 2. Ominai­suu­teni ja vahvuuteni

  1. Millai­sia rooleja sinulla on elämäs­säsi?
    Esim. jonkun lapsi, veli tai sisko, opis­ke­lija, kaveri, ystävä, harras­tus­po­ru­kan jäsen, jne.
    Kirjaa omat roolisi itsel­lesi ylös.
  2. Minkä­lai­sia ominai­suuk­sia sinulla on kysei­sessä roolissa? (esim. Opis­ke­lija: aktii­vi­nen, täsmäl­li­nen, muista huoleh­tiva, jne)
    Kirjaa ominai­suu­det roolin kohdalle.
  3. Valitse ominai­suuk­sista ne, jotka ovat sinusta sellai­sia, joita haluat yllä­pi­tää, säilyt­tää ja vahvis­taa elämäs­säsi.
    Kirjoita säily­tet­tä­vät ominai­suu­tesi vielä ylös.

Lähde: Palaset paikol­leen – Vaih­toeh­doista valin­noiksi – urasuun­nit­te­lun malli ja sen työvä­li­neet. Korkea­kou­lus­tartti-hanke 2020.

Persoo­nal­li­suus ja itsetuntemus

Omaa asen­net­taan ja suhtau­tu­mis­taan asioi­hin voi pyrkiä muut­ta­maan, mutta ensin on hyvä tutus­tua itseensä ja mietit­tävä rehel­li­sesti kuka on ja mitä haluaa.

Duuni­to­rin artik­ke­lissa (2017) ”Ovatko nämä kymme­nen tärkeintä työyh­tei­sö­tai­toa?” lista­taan tärkeitä työyh­tei­sö­tai­toja. 

Tärkeim­mät työyhteisötaidot

  1. Vuoro­vai­ku­tus­tai­dot, erityi­sesti kuunteleminen
  2. Arvos­tus ja kunnioi­tus toimin­nan peruslähtökohtana
  3. Avoi­muus ja rehel­li­syys luot­ta­muk­sen synnyttäjinä
  4. Empatia, kyky asettua toisen ihmisen asemaan
  5. Kyky olla aidosti läsnä tässä hetkessä, kiin­nos­tu­neena ja keskittyneenä
  6. Tunneäly, kyky ymmär­tää tuntei­den merki­tys ja hyödyn­tää ymmär­rystä työssään
  7. Itse­tun­te­mus, omien vahvuuk­sien ja heik­kouk­sien tunnistaminen
  8. Käytös­ta­vat, toisten huomiointi sanoin ja elein
  9. Itse­reflek­tio­kyky, oman toimin­nan itsear­vioin­nin ja tarkas­te­lun taito
  10. Oppi­mis­kyky, tukee oman osaa­mi­sen rele­vans­sin säilyt­tä­mistä muutoksessa

Millai­nen sinä olet työyh­tei­sön jäse­nenä ja työn­te­ki­jänä? Oletko ”väit­te­lijä”, ”sovit­te­lija”, ”puolus­taja” vai ”seik­kai­lija”? Vai kenties ”tehokas suorit­taja” vai ”innos­tuva suun­nit­te­lija”? Työelä­mässä itse­tun­te­mus säästää valta­vasti aikaa ja turhau­tu­mista. Se auttaa ymmär­tä­mään itseä sekä muita ja tuomaan jokai­sesta parhaat piir­teet ja voima­va­rat esille.

Lähde: Ennea­gram­mi­ku­van ja kuvauk­sien pohjana on käytetty Ennea­gram Insti­tute of Finland / Marika Borg & Viivi Penti­käi­nen kehit­tä­mää mallia. https://www.namaste.fi/fi/enneagrammi  

Tehtävä 3. Tee testit 1 ja 2

Pohdi mitä testit kerto­vat ja tunnis­tatko siitä itsesi. Millai­nen on ”työmi­näsi” testien perus­teella? Kuvaile testien tulok­sia ja pohdin­to­jasi sen oikeel­li­suu­desta – oletko sellai­nen omasta mieles­täsi? ​Kirjaa pohdin­tasi itsel­lesi ylös.

Muita testejä joita voit tehdä: 

Studen­tu­min amma­tin­va­lin­ta­testi
Yrit­tä­jyys­testi
AVO-amma­tin­va­lin­taoh­jelma
Mansik­ka­paikka
Amma­tin­va­lin­ta­testi Duunikone

Lähde: Sujuvat työn­ha­ku­mark­ki­nat –hanke. Crea­tive Commons Nimeä-EiKau­pal­li­nen-JaaSa­moin 4.0 Kansain­vä­li­nen -lisens­sillä.

Vahvuu­det

Omien vahvuuk­sien tunnis­ta­mi­sen alkuun pääset miet­ti­mällä, millai­nen teke­mi­nen sinua innos­taa. Heik­kouk­siin keskit­ty­mi­nen ei tuota yhtä hyvää tulosta kuin vahvuuk­siesi tunnis­ta­mi­nen. Vahvuuk­sien huomaa­mi­nen ei poista heik­kouk­sia eikä kiistä niiden olemas­sao­loa. Se ei tarkoita, että jäisimme teke­mään vain sitä, minkä jo osaamme hyvin. Omat vahvuu­det voi viedä uusille aloille, sinne, missä niitä ei ole vielä käyttänyt.

Yksi tapa löytää vahvuuk­si­aan on sen pohti­mi­nen, miten on selviy­ty­nyt vaikeista vaiheis­taan. Minkä vahvuuk­sien varassa on silloin päässyt eteenpäin?

Vahvuuk­sien mukaan toimi­mi­nen innos­taa ja antaa ener­giaa. Niitä tunnis­taes­saan kannat­taa tutkia asioita, joihin tuntee vetoa, joihin uppou­tuu ja joissa on ollut erityi­sen taitava.

  1. Huomio: Mihin kiin­ni­tät huomiota luon­tai­sesti? Mihin liit­ty­vät asiat esimer­kiksi luet lehdestä tai mitä huomaat vieraassa paikassa kulkiessasi?
  2. Nopea oppi­mi­nen: Minkä opit vaivat­to­masti, melkein ensi­kuu­le­malta? Nopea oppi­mi­nen saattaa olla johto­lanka vahvuuteen.
  3. Moti­vaa­tio: Mitä asioita teet ihan niiden itsensä vuoksi? Vahva sisäi­nen moti­vaa­tio kertoo useim­mi­ten vahvuuksista.
  4. Ääni ja eleet: Milloin äänesi, kielen­käyt­tösi ja eleesi muut­tu­vat ener­gi­siksi ja aktiivisiksi?

Tehtävä 4. Tee vahvuus­testi https://www.viacharacter.org/survey/account/register. Pohdi testin tulosta ja listaa, mitä vahvuuk­sia sait testistä?

Tehtävä 5. Katso webi­naa­ri­tal­lenne Arvot urata­ri­nan perus­tana. Jotta pääset katso­maan webi­naa­ria, sinun on rekis­te­röi­dyt­tävä sähkö­pos­tin avulla. (Momen­tum-hanke 2021)

Enna­koi­ta­vat urapo­lut alkavat olla histo­riaa. Yksi­löl­li­siä urapol­ku­jamme kulkies­samme raken­namme omaa, yksi­löl­listä urata­ri­naamme. Se on merki­tyk­sel­li­nen kerto­mus siitä, miksi olemme tehneet ja aiomme tehdä tiet­tyjä asioita. Se, mitä osaamme ja haluamme tehdä, ja mitä haluamme saada teke­mi­sel­lämme aikaan, muuttuu ajan myötä. Tari­namme elää ja muovau­tuu, koska koke­muk­semme ja mielen­kiin­non kohteem­me­kin elävät ja muut­tu­vat. Henki­lö­koh­tai­set arvomme ovat se stabiili pohja, jonka päälle voi raken­taa oman tarinan hekti­sessä ja turbu­len­tis­sa­kin ajassa, ja yhä komplek­si­sem­missa toimintaympäristöissä.

Useim­mille meistä on helppoa tunnis­taa urapää­tök­siämme ohjaa­via valin­toja, kun mietimme, millä alalla tai missä orga­ni­saa­tiossa emme aina­kaan voisi olla töissä. Näitä päätök­siä ohjaa­vat arvomme. Arvot ovat iden­ti­teet­timme perus­taa, ja usein niin vahvoja, että emme edes perus­tele niitä päätöksentekotilanteissa.

Arvot kerto­vat, mikä työssä on meille merki­tyk­sel­listä. Koenko teke­väni oikeita asioita, vaikut­ta­vani, muut­ta­vani maail­maa siten, miten itse uskon olevan tärkeää? Kun tiedämme, mikä on meille pohjim­mil­taan tärkeää, pystymme teke­mään tietoi­sia valin­toja ja urapää­tök­siä. Aina arvo­maa­il­mamme ei kuiten­kaan ole edes itsel­lemme täysin kirkas. Miten voisimme parem­min tiedos­taa omat arvomme ja tehdä niiden pohjalta tietoi­sia urapäätöksiä?