Oppimisen työkalut ja sisällöntuotanto

<< Siirry takaisin Tulevaisuuden työn etusivulle

Osio 3: Sisällysluettelo

• Johdanto osioon
• Laadukkaiden opetusvideoiden tuottaminen
• Podcast oppimateriaalina
• Podcast opetuksessa
• Podcastin suunnittelu
• Podcastin toteutus
• VR opetuksessa
• AR-opetuksessa
• Tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa
• Mobiilin lisätyn todellisuuden hyödyntäminen verkko-opiskelussa

---

Johdanto osioon

↑ Takaisin sisällysluetteloon

Tässä osiossa on tarjolla tietoa ja ohjeita oppimateriaalien luomisesta koulutukseen. Uusien teknologioiden hyödyntäminen oppimateriaalin tuotannossa hyödyntää sekä opiskelijoita että opettajia ja muita kouluttajia.

Uusien teknologioiden käyttö voi tehdä oppimisesta interaktiivisempaa ja mukaansatempaavampaa kuin perinteinen opetus. Se voi johtaa parempaan sitoutumiseen ja motivaatioon. Nämä työkalut mahdollistavat yksilöllisen oppimisen tarpeiden huomioimisen tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuden oppia omaan tahtiinsa ja omalla tavallaan. Samalla voidaan esittää erilaisia asioita eri tavoin, mikä voi auttaa opiskelijoita ymmärtämään materiaalia syvemmin. Uudet teknologiat ovat yhä enemmän osa jokapäiväistä työelämää. Tekniikan hyödyntäminen oppimisessa voi auttaa opiskelijoita kehittämään digitaalisia taitoja.

Opettajat voivat luoda uusien teknologioiden avulla oppimiskokemuksia, jotka eivät olisi mahdollisia perinteisin menetelmin. Tämä voi auttaa opettajia pysymään ajan tasalla uusimmista opetusmenetelmistä ja kehittämään omia taitojaan.

Tässä osiossa aiheina ovat muun muassa laadukkaiden oppimisvideoiden ja podcastien tekeminen, jotka välittävät oppimistavoitteet selkeästi, lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen immersiivisten ja interaktiivisten oppimiskokemusten luomisessa opiskelijoille. Lisäksi käsitellään tekoälysovelluksia, jotka ovat tällä hetkellä aktiivisesti kehittyviä työkaluja.

Perehtymällä näihin työkaluihin voidaan löytää uusia tapoja huomioida erilaisia oppijoita, motivoida opiskelijoita, edistää heidän luovuuttaan ja parantaa heidän oppimistuloksiaan.

Laadukkaiden opetusvideoiden tuottaminen

↑ Takaisin sisällysluetteloon

Kirjoittajat: Sini Puustinen ja Pilvi Dufva

Luentotallenne, verkkoluento, luentovideo tai opetusvideo on tullut jokaiselle korkeakouluopettajalle tutuksi opintojen monimuotoistumisen myötä. Luento- ja opetusvideoista on tullut tärkeä osa korkea-asteen koulutusta, ja ne ovat tärkeä sisällönjakoväline erilaisissa koulutuksissa ja oppimisprosesseissa (flipped, blended ja remote learning). Nykyisin saatavilla olevan teknologian avulla opettajat voivat luoda korkealaatuisia videoita pienin kustannuksin ja vaatimattomalla ajallisella panostuksella. (Krumm ym. 2022.)

Oppimiseen houkuttelevan luentovideon toteuttaminen

Luentotallenne, verkkoluento, luentovideo tai opetusvideo on tullut jokaiselle korkeakouluopettajalle tutuksi opintojen monimuotoistumisen myötä. Luento- ja opetusvideoista on tullut tärkeä osa korkea-asteen koulutusta, ja ne ovat tärkeä sisällönjakoväline erilaisissa koulutuksissa ja oppimisprosesseissa (flipped,
blended ja remote learning). Nykyisin saatavilla olevan teknologian avulla opettajat voivat luoda korkealaatuisia videoita pienin kustannuksin ja vaatimattomalla ajallisella panostuksella. (Krumm ym. 2022.)

Tässä artikkelissa kuvataan oppimiseen houkuttelevan luentovideon toteuttamiseen liittyviä perusperiaatteita ja käytännön vinkkejä. Tässä artikkelissa luentovideolla tarkoitetaan tiedollisen sisällön esittämisen eli perinteisen luennon tallentamista audiovisuaaliseen muotoon, jossa tavoitteena on usein aiheen peruskäsitteiden ja ydinasioiden esittely ja käsittely. Opetusvideolla puolestaan tarkoitetaan tiedollisen sekä taidollisen sisällön audiovisuaalista tallentamista, joissa tavoitteena usein on tiedollisen sisällön lisäksi jonkin taidon oppiminen. Opetusvideon toteuttaminen vaatiikin yleensä enemmän tuotannollista työtä käsikirjoituksen, kuvaamisen, äänittämisen ja editoinnin osalta. Asianmukaisesti käytettynä luento- ja opetusvideot voivat olla tehokas väline opiskelijoiden oppimistulosten parantamisessa. Tällä hetkellä oppimisen trendinä on lyhyet videopohjaiset mikrot, mutta pidemmille luentotallenteille on oma paikkansa.

Luento- ja opetusvideon hyödyt ja haasteet

Verkko-opiskelua koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että luento- ja opetusvideoita sisältävä toteutus näyttää olevan yhteydessä parempiin oppimistuloksiin verrattuna opetukseen ilman luento- ja opetusvideoita (Means
ym. 2010). Videot, joita opiskelijat voivat katsoa omaan tahtiinsa ja kerrata asioita niiden avulla oman tarpeensa mukaan, voivat tarjota laadukasta sisältöä koulutukseen ja oppimisprosessiin. Erityisen hyödyllisiä luento- ja opetusvideot näyttävät olevan käänteisen oppimisen mallissa (eli flippaus, flipped learning / classroom). Siinä opiskelijat katsovat luento- tai opetusvideot ennen lähiopetusta ja tekevät niihin liittyviä oppimistehtäviä, jonka jälkeen yhteinen lähiopetusaika käytetään syventävään keskusteluun sekä esimerkiksi käytännön taitojen harjoitteluun yhdessä kouluttajan kanssa. Deslauriers ym. (2019) tutkimuksessa havaittiin, että käänteisen oppimisen mallissa opiskelijoilla oli korkeammat tenttiarvosanat ja he olivat sitoutuneempia opintoihin verrattuna perinteiseen luento-opetukseen osallistuviin opiskelijoihin.

On kuitenkin huomioitavaa, että luento- ja opetusvideot eivät välttämättä ole tehokkaita kaikille opiskelijoille. Joillakin opiskelijoilla voi olla haasteita itseohjautuvan oppimisen kanssa, ja he hyötyvät enemmän suorasta, vuorovaikutteisesta opetuksesta. Lisäksi luento- ja opetusvideoiden tehokkuus voi riippua videon laadusta ja esitettävästä sisällöstä.

Millainen on hyvä luentovideo?

Hyvä luentovideo sisältää perusperiaatteita, joita huomioimalla video voi parhaimmillaan houkutella ja tukea opiskelijaa oppimaan. Perusperiaatteisiin sisältyvät muun muassa merkityksellisyys, asiantunteva ja relevantti sisältö, henkilökohtaistaminen, videon selkeys, ytimekkyys ja laatu, mukaansa tempaavuus sisällöllisesti ja visuaalisesti sekä saavutettavan videon tekstitys ja tekstivastineet.

Merkityksellisyys

Oppimiseen houkuttelevan luentovideon tulisi ensisijaisesti olla merkityksellinen koulutuksen tai oppimisprosessin tavoitteiden sekä oppijan kiinnostuksen kohteiden kannalta. Tämän vuoksi koulutuksen tai opintojakson hyvin suunniteltu pedagoginen käsikirjoitus auttaa opettajaa hahmottamaan, missä kohdassa luento- tai opetusvideo voi tukea opiskelijan oppimista ja onko video opetuksellisesti tarkoituksenmukainen. Luento- ja opetusvideossa peruskäsitteiden ja ydinasioiden liittäminen käytännön sovelluksiin voi sitouttaa opiskelijoita käsiteltävään aiheeseen.

Asiantunteva ja relevantti sisältö

Asiantuntijan perehtyneisyys aiheeseen ja syvällinen ymmärrys sen näkökulmista tuo luentovideon sisältöön uskottavuutta ja varmuutta. Asiantuntijan on hyödyllistä pohtia, mitkä ovat aiheeseen liittyvät ydinteemat,
mitkä aiheen ydinasiat kullakin luentovideolla käsitellään ja miten niihin voidaan luoda houkuttelevia lisänäkökulmia. Merkityksellisyyteen liittyen luento- ja opetusvideoon on hyödyllistä sisällyttää ajankohtaista ydinsisältöä ja syventää aihetta esittelemällä käytännön esimerkkejä ja sovelluksia, jotta opiskelijat voivat yhdistää tietoa omiin kokemuksiinsa.

Henkilökohtaistaminen

Luentovideon sisällön kohdistaminen opiskelijoiden kiinnostuksen kohteisiin ja oppimistyyliin voi auttaa lisäämään sitoutumista ja motivaatiota. Hyvän videoluennon pitäisi auttaa opiskelijoita tuntemaan henkilökohtainen yhteys opettajaan ja kurssimateriaaliin. Tämä voidaan saavuttaa käyttämällä
henkilökohtaisia tarinoita, anekdootteja ja muita elementtejä, jotka tekevät luennosta helpommin lähestyttävän ja merkityksellisemmän opiskelijoiden elämään.

Luentovideon selkeys, ytimekkyys ja laatu

Luento- ja opetusvideon tekijän on kyettävä välittämään sisältö selkeästi ja ytimekkäästi. Luentovideossa kannattaa huomioida looginen rakenne sisällön esittämisessä. Tämä edellyttää ennakkosuunnittelua ja käsikirjoittamista. Käsikirjoittamisen voi aloittaa miettimällä mikä on luentovideon tärkein sisältö, miten sen kerrot ja mitkä ovat tärkeimmät elementit, joita korostat. Kaikki ylimääräinen häly kannattaa karsia pois. Helppo ja yksinkertainen keino tuottaa laadukkaita luentovideoita on hyödyntää esimerkiksi PowerPoint -sovellusta. PowerPoint -sovellukseen voi sisällyttää käsikirjoituksen kirjoittamalla ydinasiat tai tarkemmat vuorosanat jokaiselle sivulle muistiinpanoihin. Tämän jälkeen luentovideon voi toteuttaa käyttämällä PowerPointin tallennustoimintoa.

Videon ytimekkään rakenteen voi jakaa esimerkiksi kolmeen osaan. Alussa kerrotaan mistä luentovideolla on kyse ja mitä sen katsomisella saavutetaan. Toisessa osassa on itse käsiteltävä asia ja viimeisessä osassa vielä kerrataan lyhyesti pääkohdat. Erityisesti lyhyiden ns. mikrojen käsikirjoituksessa pääviestit 3/30/300 -malli on toimiva (Kuva 1). Siinäkin sisältö jaetaan kolmeen osaan. Ensimmäinen osa kestää 3 sekuntia ja se esittää tärkeimmän asian, yleensä otsikon. Toinen osa kestää 30 sekuntia ja siinä tehdään yhteenveto, esitellään asiat ja kerrotaan mitä oppija halutaan muistavan sisällöstä. Viimeinen osa kestää 300 sekuntia, jossa oppijalla jaetaan lisää tietoa ja todisteita. Tämä osa sisältää visualisointeja ja muuta havainnollistavaa materiaalia, mutta pysyy edelleen tiukasti asiassa. (Nesta 2018, Kallio yms.)

Kuva 1. 3/30/300-malli.

Videoiden kesto onkin aihe, joka keskusteluttaa paljon. Tämä Delftin yliopiston professori Peter Jan Stappersin luoma 3/30/300-malli auttaa pitämään videon keston lyhyenä. Tutkimusten mukaan lyhyet videot koetaan kiinnostavammiksi kuin pitkät ja videoiden maksimikestoksi suositellaan kuutta minuuttia. Sen jälkeen katsojien sitoutuminen videoon laskee (Guo ym. 2014). Usein isojen kokonaisuuksien jakaminen pienempiin osiin kannattaa ja lyhyet osa voivat yhdessä muodostaan laajan kokonaisuuden.

Videot kannattaa tuottaa laadukkailla laitteilla ja tarvittaessa karsia tai editoida videosta häiriötekijät ja virheet. Erityisen tärkeää on, että ääni on laadukkaasti tallennettu ja kuvaelementit ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Tekniseen toteutukseen ei tarvitse erillistä studiota tai ammattitason laitteita, mutta muutamia seikkoja on syytä tarkastaa. Varsinkin äänen laatu ja äänen tallenteen voimakkuuden taso on syytä varmistaa. Nauhoitus kannattaa tehdä hiljaisessa tilassa, jossa ei ole ylimääräisiä häiriöääniä, jotka voivat katselijan häiritä keskittymistä ja viedä huomion itse sisällöltä.

Videokuva vaati valoa. Omien kasvojen näyttäminen osana luentovideota on hyvä tapa puhutella katsojaa. Varmista, että kasvoillesi tulee tarpeeksi valoa. Myötävalo, eli kameran suunnasta kasvoille tuleva valo, on usein turvallisin ratkaisu (Kuva 2). Varmista myös, että kameran kuva on tarkka ja varmista ettei taustalla näy mitään häiritsevää.

Kuva 2. Valon suunta (Kuva: Flaticon)

Huomiota kannattaa myös kiinnittää kameran korkeuteen. Silmän tasolle sijoitettu kamera on neutraali, kun taas silmäntason alapuolelle sijoitettu kamera imartelee harvoja (Kuva 3). Mieti myös, minne katsot. Katsomalla suoraan kameraan voi tehokkaasti muodostaa suhteen katsojaan ja puhutella häntä tehokkaammin. Tätä kannattaa hyödyntää. Vaikka puhuva pää ei tuo sisältöön lisäarvoa sen merkitys, opettajan kasvojen näkeminen pelkän luentomateriaalin sijaan, koetaan kiinnostavammaksi. Tämä on myös mahdollisuus antaa oman persoonallisuuden ja innostuksen aiheesta näkyä katselijoille.

Kuva 3. Kameran korkeus. (Kuva: Flaticon)

Mukaansatempaavuus visuaalisesti ja sisällöllisesti

Kouluttajan kannattaa toteuttaa luentovideo mukaansatempaavasti ja innostuneesti käyttäen erilaisia tekniikoita, kuten huumoria, tarinankerrontaa ja esimerkkejä, jotta opiskelijoiden huomio kiinnittyisi ja heidän mielenkiintonsa säilyisi. Esiintyminen reilusti omana itsenä kannattaa. Videoformaatti soveltuukin parhaiten sellaiseen sisältöön, jonka voit kertoa itse omin sanoin sekä puhutella ja innosta katsojaa suoraan. Luentovideolla puheen tahdin ja sävyn vaihtelu voi auttaa pitämään oppijat sitoutuneina ja ehkäisemään tylsistymistä.

Usein luentovideo rakentuu visuaalisten luentomateriaalin varaan. Visuaalisten apuvälineiden, kuten kuvien, kaavioiden ja videoiden käyttö voi tehdä luentovideosta mukaansatempaavamman ja auttaa oppijoita ymmärtämään käsiteltävää aihetta paremmin. Luentovideosta kannattaa karsia kaikki ylimääräinen pois, sillä monimutkaiset taustat tai esimerkiksi PowerPointilla luodun luentomateriaalin siirtymätehosteet vievät katsojan huomion väärään suuntaan. Luentomateriaalin suunnittelussa kannattaakin huomioida oppijan kognitiivinen kuormitus ja visuaalinen ilme on syytä pitää yksinkertaisena, selkeänä ja johdonmukaisena.

Luentomateriaali tarjoavaa hyvän mahdollisuuden sisällön tärkeimpien asioiden korostamiseen ja havainnollistamiseen. Symbolien, kuvien tai muiden visualisointien avulla voidaan nostaa esiin olennaisimpia asioita ja auttaa katsojan huomion kohdistumista ja muistamista. Isojen tekstisisältöjen käyttämistä luentovideolla on syytä harkita tarkoin. Katsojan kyky keskittyä ja havainnoida näkemäänsä ja kuulemaansa on rajallinen. Hyvässä luentovideossa visuaalinen kuvasisältö ja ääni tukevat toisiaan. Ne eivät kilpaile keskenään katsojan huomiosta.

Saavutettavan videon tekstitys ja tekstivastineet

Luentovideon tulisi olla kaikkien opiskelijoiden saatavilla. Lisäksi saavutettava luentovideo tarkoittaa sitä, että sen äänisisällöt ovat tarjolla myös tekstimuodossa (Hamk.fi 2023). Tekstityksen ja tekstivastineen tekemisessä apuna voi käyttää automaattista puheentunnistusta. Tämä ominaisuus löytyy mm. MS 365 Online Wordista ja Panoptosta, jossa myös voit lisätä tekstityksen kuvaan. Myös Youtubessa voit liittää videon ja tekstitiedoston yhteen. Mikäli olet tehnyt sanatarkan käsikirjoituksen luentomateriaaliin esim. PowerPointin muistinpanoihin, tekstivastineeksi käy luentomateriaali ja siihen liitetyt muistiinpanot.

Lopuksi

Parhaimmillaan videoluennot ovat innostavia ja motivoivia. Niiden avulla voidaan tuoda verkko-opetukseen inhimillinen ja persoonallinen ote ja puhutella katsojaa henkilökohtaisemmalla tasolla. Videoluennolla kouluttajan kannattaakin puhua omalla tyylillään, antaa innostuksen näkyä, koska se
tarttuu myös muihin.

Lähteet:

Deslauriers, L., McCarty, LS., Miller, K., Callaghan, K. & Kestin, G. 2019. Measuring
actual learning versus feeling of learning in response to being actively engaged
in the classroom. Proc Natl Acad Sci U S A, 116:39, 19251-19257.

Guo, P., Rubin, R. & Kim. J. 2014. How video production affects student
engagement: An empirical study of MOOC
videos.  https://www.researchgate.net/publication/262393281_How_video_pro
duction_affects_student_engagement_An_empirical. 20.5.2023.

Hamk.fi. 2023. Videoiden tekstittäminen edistää
saavutettavuutta. https://digipedaohjeet.hamk.fi/ohje/nain-tuotat-
saavutettavan-videon/. 31.5.2023.

Kallio, P., Saarinen, S., Marjanen, J., Kurkipää, T. & Siira, H. Pelikirja: Jotta jokainen
voisi oppia. https://www.eoppiva.fi/pelikirja/. 20.5.2023.

Krumm, IR., Miles, MC., Clay, A., Carlos II, WG. & Adamson, R. 2022. Making Effective
Educational Videos for Clinical Teaching. Chest, 161:3, 764-772.

Means, B., Toyama, Y., Murphy, R., Bakia, M., & Jones, K. 2010. Evaluation of
Evidence-Based Practices in Online Learning: A Meta-analysis and Review of
Online Learning Studies. US Department of
Education. https://www2.ed.gov/rschstat/eval/tech/evidence-based-
practices/finalreport.pdf. 3.5.2023.

Nesta. 2018. Playbook for innovation
learning. https://media.nesta.org.uk/documents/nesta_playbook_for_innovati
on_learning.pdf. 20.5.2023.

Podcast oppimateriaalina

↑ Takaisin sisällysluetteloon

Kirjoittajat: Sara Vänskä, Heidi Kitunen, Siiri Anttila, Vilma Ahosola, Lotta Tukiainen, Risto Salminen

Podcastit tuovat opiskeluun monen kaipaamaa joustavuutta. Ne soveltuvat erilaisiin sisältöihin ja erilaisiksi
osiksi opintoja. On tärkeää, että podcasteja käytetään opetuksessa aina pedagogiikka edellä huomioiden
kurssin oppimistavoitteet. Yksi opetusmateriaaliksi tehtyjen podcastien eduista on se, että niitä voidaan
käyttää osana eri toteutuksissa ja ne ovat harvoin kertakäyttöisiä.

Karelian medianomiopiskelijat kokosivat marraskuussa 2022 raportin podcastien hyödyntämisestä
opetuskäytössä. Raportin avulla pyritään havinnollistamaan sitä, miten podcasteja voisi hyödyntää
opetuksessa, ja mitä podcastien käytössä tulisi huomioida. Raportissa on myös käytännön esimerkkejä
opetusmateriaaliksi soveltuvista podcasteista.
Voit tutustua raporttiin ja ladata sen ohesta. Tässä kuitenkin nostona tiivistys podcastien haitoista ja
hyödyistä osana opetusmateriaalia (luku 6.8.).

Podcast opetuksessa

↑ Takaisin sisällysluetteloon

Kirjoittajat: Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Podcastien käyttö opetuksessa on yleistynyt viime aikoina paljon. Niiden avulla on mahdollista tuoda
opintojaksoille vaihtelua ja aktivoida opiskelijoita. Tulevaisuuden työ -hankkeessa on hankittu
podcast laitteistoja, joita opettajat voivat hyödyntää opetuksessaan ja opiskelijat
opiskeluprojekteissaan. Tässä artikkelissa esitellään mitä podcastit ovat, mitä hyötyjä ja haasteita
niiden käyttöön liittyy sekä miten niitä voi pedagogistesti hyödyntää erityisesti oppimateriaalina ja
opiskelijoille annattavana oppimistehtävänä.

Mitä podcastit ovat?

Podcastit ovat internetissä julkaistavia ääniohjelmia, joissa voidaan käsitellä erilaisia opiskeluun
liittyviä aiheita. Jos podcastiin yhdistetään videokuvaa, puhutaan Vodcasteista. Podcasteja voidaan
tehdä yksinään tai yhdessä muiden kanssa. Yhdessä keskusteltaessa yksi toimii yleensä keskustelun
vetäjänä ja muut tuovat esiin omia mielipiteitään valitusta aiheesta. Podcasteja voidaan lähettää
reaaliajassa livepodcasteina tai niitä voidaan tallentaa ja jakaa myöhemmin kuunneltavaksi.
Vodcasteissa podcasteihin yhdistetään videokuvaa, jolloin kuuntelijat voivat nähdä keskustelijat,
heidän ilmeet ja eleet sekä havainnoida taustalla olevaa ympäristöä. (Hyttinen 2022.)

Hyvän podcast laitteiston lisäksi podcasteissa korostuu osallistujien äänen käyttö. Sopivalla ja
luontevalla äänen käytöllä podcasteja saadaan elävöitettyä ja niistä saadaan miellyttäviä kuunnella.
Tarinallistaminen on tehokas keino sitouttaa opiskelijoita podcasteihin. Samalla tavoin kuin tarinat ja
esimerkit opetuksessa jäävät mieleen, myös podcasteissa tarinat herättävät mielenkiintoa ja
auttavat muistamaan käsitellyt asiat. (Hyttinen 2022.)

Podcastien hyödyt ja haasteet opetuskäytössä

Podcastien opetuskäytössä on monia etuja, kuten niiden saavutettavuus eri laitteilla ja niiden
tarjoama mahdollisuus oppimiseen missä ja milloin tahansa. Saavutettavuutta edistää myös
pilvipalveluiden tarjoama mahdollisuus tehokkaaseen tiedostojen jakamiseen laajalle yleisölle.
Podcastit ovat monesti ilmaisia, mikä tekee niistä edullisen vaihtoehdon opetuksessa. Ne tarjoavat
myös vaihtoehtoisen opetusmuodon perinteisen luento-opetuksen rinnalla, mahdollistaen
materiaalin kuuntelun tarvittaessa useaan kertaan ja palaamisen hankaliin asioihin uudestaan.
Podcasteissa olevat asiantuntijat voivat tuoda ainutlaatuisia ja uusia näkökulmia, mikä tekee
opiskeltavasta aiheesta helpommin lähestyttävän. (Hyttinen 2023a.)

Haasteena valmiiden podcastien opetuskäytössä on erityisesti rajoitettu vuorovaikutus verrattuna
perinteiseen luokkahuoneopetukseen. Lisäksi podcasteja saattaa kuunnella muun toiminnan ohessa
esimerkiksi ulkoillessa, jolloin huomio saattaa helposti olla muussa asiassa kuin itse aiheen
kuuntelussa. Ryhmätyönä podcasteja laadittaessa opiskelijoiden välinen vuorovaikutus puolestaan
korostuu, mikä voi olla hyvä keino lisätä opiskelijoiden aktivointia ja osallistumista opintojaksoilla.
Myös podcastien laatuun ja luotettavuuteen liittyy haasteita. Valmiit podcastit voivat sisältää
virheitä tai puutteita verrattuna tarkemmin valmisteltuihin oppimateriaaleihin, kuten oppikirjoihin.
Opettajien onkin tarkastettava podcastit ennen niiden suosittelemista opiskelijoille, mikä puolestaan
vaatii aikaa (Hyttinen 2023a.)

Podcastit kurssin materiaalina

Podcasteja voidaan hyödyntää opetuksessa ja oppimisessa monella eri tavalla. Niitä voidaan
hyödyntää esimerkiksi kurssin materiaalina tai opiskelijoille annettavana oppimistehtävänä.

Helpointa on hyödyntää opetettavaan aiheeseen liittyviä valmiita podcasteja, jolloin opettaja etsii
aiheeseen liittyviä podcasteja ja antaa ne opiskelijoille kuunneltavaksi. Podcastin aiheeseen liittyen
opiskelijoille voi laatia oppistehtäviä, joita voi käsitellä yhdessä luokassa. Podcastit voivat toimia
kurssilla myös lisämateriaalina, joilla opiskelijat voivat syventää osaamisestaan tietystä aihealueesta.
Jos valmiita podcasteja ei löydy opettaja voi laatia podcastin, vaikka omista luennoistaan.
Useammasta aihealueesta saa laadittua podcast -sarjan.

Podcasteja voi laatia materiaaliksi myös yhteistyössä yritysten kanssa. Opettaja voi haastatella ja
käydä keskustelua työelämän asiantuntijan kanssa kurssin aihealueeseen liittyen. Tällä tavoin
opintojaksolle saadaan lisättyä helposti työelämäyhteistyötä ja podcastit voivat toimia hyvinä
vaihtoehtoina vierailijaluennoille. Nauhoitetut podcastit on helppo jakaa ja opiskelijoiden kuunnella
aina tarvittaessa uudestaan.

Podcastit oppimistehtävä

Oppimistehtävänä podcastien hyödyntäminen on oivallinen tapa aktivoida opiskelijoita pelkän
kuuntelemisen sijaan. Podcastin laatimisen antaminen opiskelijoille tehtäväksi on hyvä keino lisätä
myös opintojakson ja yrityksen välistä yhteistyötä. Opiskelijat voivat laatia podcastin tietystä kurssin
sisältöön liittyvästä aiheesta ja ottaa podcastiin mukaan myös työelämästä asiantuntijoita.
Yksivaihtoehto on lähestyä aihetta myös haasteen kautta. Yrityksistä voidaan pyytää aihetta, johon
liittyen he haluaisivat lisätietoa. Opiskelijat tutustuvat aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja
haastattelevat asiantuntijoita ja laativat podcastin vastauksen työelämältä tulleeseen haasteeseen.
Podcastit voidaan jakaa opettajalle ja muille opiskelijoille sähköisissä palveluissa tai sähköisissä
oppimisympäristöissä. Tällöin kaikki opiskelijat pääsevät oppimaan toistensa podcasteista.

Podcastit liiketalouden opintojaksolla

Podcasteja hyödynnettiin liiketalouden sähköisen liiketoiminnan opintojaksolla kahdella
aikaisemmin mainituilla tavalla; kurssin materiaalina sekä oppimistehtävä opiskelijoille (Hyttinen
2023b.) Kurssin materiaaleista oli laadittu opettajan toimesta tiiviit podcastit opiskelijoille
kuunneltavaksi ennen varsinaisia oppitunteja. Podcastit toimivat tällä tavoin johdantona kurssin
aiheisiin. Lisäksi podcasteja hyödynnettiin edellä mainitulla tavalla haasteena yrityksen sähköisen
liiketoiminnan kehittämiseksi. Opiskelijat laativat podcastit pienryhmissä. Ensiksi he perehtyivät
valittuun aiheeseen, sitten haastattelivat yrityksen edustajaa ja lopuksi nauhoittivat podcastin.
Podcastit palautettiin Moodle ympäristöön kaikille opiskelijoille kuunneltavaksi. Opiskelijoiden
tehtävänä oli kuuntelemisen lisäksi kommentoida toisten ryhmien laatimia podcastia. Podcasteista ja
niiden sisällöistä käytiin lopuksi vielä yhteistä keskustelua opettajan kanssa luokassa.

Lähteet:

Hyttinen, M. (2022). Podcast-pedagogiikalla monipuolisuutta ja vaihtelua opetukseen ja oppimiseen.
Tulevaisuuden työ blogi. https://tulevaisuudentyo.karelia.fi/2022/03/podcast-pedagogiikalla-
monipuolisuutta-ja-vaihtelua-opetukseen-ja-oppimiseen/ 2.3.2022.

Hyttinen, M. (2023a). Podcasteilla lisää mielenkiintoa opetukseen. Skootteri. 2/2023. s. 4-5.
https://www.lehtiluukku.fi/lue/skootteri/2-2023/344879.html

Hyttinen, M. (2023b). Työelämäyhteistyötä ja podcasteja sähköisen liiketoiminnan opintojaksolla.
Karelia Pulssi. https://www.karelia.fi/2023/04/tyoelamayhteistyota-ja-podcasteja-sahkoisen-
liiketoiminnan-opintojaksolla/ 25.4.2023.

Podcastin suunnittelu

↑ Takaisin sisällysluetteloon

Kirjoittajat: Risto Salminen

Podcastien käyttö opetuksessa ei ole pelkkä tekninen lisä, vaan se vaatii huolellista suunnittelua osaksi
opetuskokonaisuutta. Tässä artikkelissa keskitymme suunnitteluvaiheeseen pohtien muun muassa
pedagogisia näkökulmia, resurssien hallintaa ja eri roolien osallistamista. Artikkeli tarjoaa oivalluksia siitä,
kuinka podcastit voidaan integroida tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti osaksi korkeakouluopetusta.

Siinä vaiheessa, kun tekninen toteuttaminen on hallussa ja podcastin idea on mielessä, tarvitaan sujuvan
toteutusta varten jaksokohtainen käsikirjoitus. Yleensä yksittäisellä podcast-jaksolla on jokin yksi asia, josta
on mietitty jopa joku viestinnällinen pääpointti, joka yritetään välittää. Jaksolle mietitään monesti myös
melko selkeä rakenne, joka kannattaa tehdä heti suunnittelutyön alkuun siten, että on valmistautunut
muuttamaan rakennetta vielä ennen nauhoitusta, kunhan käsiteltävät asiat alkavat vakiintua osaksi
käsikirjoitusta.

Alla näet yhden esimerkin siitä, minkälainen yksittäisen podcast-jakson rakenne voi olla.

Podcastin rakenne. Lähde: Kultanen, Essi; Nuopponen, Roosa (2022) Podcast-sarjan tuotantoprosessi – Näin
meillä maalla -podcast. Opinnäytetyö. Karelia-ammattikorkeakoulu.

Asiat kannattaa kirjata mukaan käsikirjoitukseen, vaikka ne tuntuisivat itsestäänselviltä, sillä itse
nauhoitustilanteessa voi joutua keskittymään muuhun kuin muistelemaan seuraavia puhuttavia
sanoja. Pienet asiat, kuten esittäytyminen saattavat unohtua, jos podcastin tekijä ei ole vielä
rutinoitunut ja ehkä hiukan jännittää äänitystilannetta. Kaikki, mikä helpottaa äänitystilannetta,
kannattaa kirjata mukaan itselle sopivalla tavalla käsikirjoitukseen. Oheen olemme liittäneet
vinkkejä alla olevasta Metropolia-ammattikorkeakoulun videosta, jossa julkaisuasiantuntija Riikka
Wallin kertoo näkemyksiään hyvästä podcast-jaksosta.

Asioita, joita kannattaa usein huomioida podcastin alussa:

Aloita terävästi.

• Toivota tervetulleeksi läsnäolijat ja kuulijat.
• Esittäydytään
• Kerrotaan lyhyesti, mistä podcastisa ja/tai jaksossa on kyse. Tämän tulisi olla linjassa jakson tavoitteen kanssa.

Asioita, joita kannattaa usein huomioida podcastin asiasisällön aikana:

• Muista koko ajan, että jaksoa tehdään kuulijoille.
• Jäsentele aiheet. Usein 3–4 eri näkökulmaa käsiteltävään aiheeseen tuovat riittävän hyvän
• asiakokonaisuuden.
• Älä käsikirjoita ”liikaa”, vaan kirjaa asiat keskustelun tueksi esimerkiksi ranskalaisin viivoin.
• Jätä tilaa keskustelulle, reagoinneille ja keskittyvälle kuuntelulle. Luo keskustelulle raamit, joissa keskustelu etenee.

Asioita, joita kannattaa usein huomioida podcastin lopussa:

• Haastateltavilta voi pyytää vielä lopuksi vinkkejä tai jonkin henkilökohtaisen kokemuksen.
• Myös jakson sisällön lyhyt tiivistys toimii.
• Keskustelukumppaneiden ja kuulijoiden kiittäminen on tärkeää

Podcastin toteuttaminen

↑ Takaisin sisällysluetteloon

Kirjoittaja: Risto Salminen

Podcastien tekeminen vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta. Suunnittelusta löydät tietoa muualta tältä sivustolta. Ennen toteutusta on tärkeää, että podcastin sisältö on informatiivista ja kiinnostavaa, jotta se houkuttelee kuulijoita.

Podcastin toteuttamisessa on monta asiaa, jotka kannattaa huomioida. Nauhoituksessa on tärkeää valita sopiva ympäristö, jossa nauhoitus tehdään. Ympäristö, jota sisältö koskee, voi olla joskus hyvä vaihtoehto toteutuspaikaksi, mutta yleensä hiljaisissa sisätiloissa tai jopa studiossa äänittäminen on suositeltavaa, sillä taustalla voi olla sellaista ääntä, jota on vaikea säätää editointivaiheessa pois. Mikäli podcastissa käytetään taustamusiikkia, se on harvoin hyvä ratkaisu koko keskustelun taustana, joten äänitystilan on hyvä olla häiriötön tai muuten harkittu. Muista musiikkia käyttäessä varmistaa, että sinulla on siihen tarkoitukseen soveltuva käyttöoikeus.

Sisällön tulee olla tietenkin hyvin käsikirjoitettua. Joskus vapaa keskustelu toimii, toisinaan taas selkeämmin etenevä kysymyksiin nojaava tapa on parempi. Joka tapauksessa podcastiin osallistuvien henkilöiden pitäisi tietää etukäteen, kuinka tilanteessa edetään.

Podcastien editoinnissa on tärkeää suunnitella, minkä tyyppistä editointia tarvitset. Jos tarve on lähinnä leikkaamiselle, onnistuu se kevyemmälläkin ohjelmistolla. Yksi yleisimmistä on jo pitkään käytetty Audacity. Jos haluat esimerkiksi soittaa musiikkia taustalla ja editoida äänenlaatua, kannattaa käyttää ammattimaista ohjelmistoa. Joskus editointiin tarvitaan ulkopuolista apua, vaikka itse nauhoitustilanteen saisikin hoidettua riittävällä laadulla. Editoinnissa äänenvoimakkuus on myös tärkeässä roolissa, sillä tallenteiden tulisi kuulostaa tasalaatuiselta ja riittävällä äänentasolla verrattuna muuhun sisältöön, jota käyttäjät kuuntelevat.

Toteutuksen palkitsevin vaihe on monesti podcastien julkaisu ja jakaminen. Se, miten sisältö aiotaan jakaa ja markkinoida, kannattaa olla mietittynä jo suunnitteluvaiheessa.

VR opetuksessa

↑ Takaisin sisällysluetteloon

Kirjoittajat: Mikko Hyttinen, Tommi Kinnunen

Virtuaaliteknologian käyttö opetuksessa on kasvanut paljon viime vuosina. Niiden avulla
voidaan luoda oppimissisältöjä, jotka ovat vuorovaikutteisia ja elämyksellisiä, mikä
puolestaan mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen oppimisprosessiin entistä
aktiivisemmin ja sitoutuneemmin. Virtuaalisilla opetusmateriaaleilla voidaan monipuolistaa
myös perinteistä opetusta. Virtuaaliteknologiat tarjoavat monia etuja perinteisiin
opetusmenetelmiin verrattuna, mutta niiden käyttöön liittyy myös erilaisia haasteita.

Vaikuttava ja yksilöllinen oppimiskokemus

Virtuaalitodellisuuden (VR) ja lisätyn todellisuuden (AR) hyödyntäminen opetuksessa tarjoaa
opiskelijoille vaikuttavampia oppimiskokemuksia, joita ei ole mahdollista saavuttaa
perinteisillä opetusmenetelmillä. Virtuaaliteknologioiden avulla voidaan havainnollistaa
opittavaa asiasisältöä ja luoda aidontuntuisia ja vuorovaikutteisia oppimiskokemuksia
oppimisen kohteena olevasta ilmiöistä. Niiden avulla voidaan esimerkiksi simuloida
todellisia oppimisen kohteena olevia tilanteita, kuten asiakaspalvelutilanteita tai tehdä
turvallisuusharjoituksia erilaisissa työelämän olosuhteissa (Hyttinen & Kinnunen 2021).
Vaikuttavat oppimistilanteet voivat auttaa myös opitun asian muistamisessa.

Virtuaaliteknologiat tarjoavat turvallisen ja kustannustehokkaan tavan oppimiseen. VR
teknologiat mahdollistavat esimerkiksi erilaisten virtuaalisten laboratorioiden rakentamisen,
joissa opiskelijat voivat tehdä erilaisia kokeita ja havaintoja turvallisessa ja todentuntuisessa
ympäristössä. Samalla vähennetään fyysisten vahinkojen riskiä sekä tarvetta kalliiden
laboratoriolaitteiden ja -tilojen hankkimiselle. Toisaalta myös virtuaaliteknologisten
laitteiden ja ohjelmistojen hankkimisesta syntyy kustannuksia.

Lisätyn todellisuuden avulla oppimateriaali voidaan tuoda osaksi opiskelijoiden omaa
ympäristöä ja tarjota tätä kautta henkilökohtaisempaa ja vaikuttavampaa
oppimiskokemusta. Lisätyn todellisuuden sovelluksilla voidaan visualisoida ja pelillistää
esimerkiksi perinteisiä oppimateriaaleja vaikuttavimmiksi ja oppimista helpottaviksi
kokonaisuuksiksi. Mobiilin lisätyn todellisuuden sovellukset mahdollistavat oppimisen ajasta
ja paikasta riippumatta kätevästi mobiililaitteilla, kuten älypuhelimilla. (Hyttinen & Suhonen
2023.) Virtuaaliteknologioista 360 asteinen video tarjoaa mahdollisuuden
oppimisympäristön ja opetuksen laajempaan havainnointiin kuin perinteinen video
(Hyttinen 2021).

Oppimisen tukeminen ja mahdollisuus vuorovaikutukseen

Virtuaaliteknologiat mahdollistavat oppimissisältöjen personoimisen opiskelijoiden
osaaminen huomioiden. Esimerkiksi virtuaalisia tehtäviä ja pelejä voidaan tarvittaessa
mukauttaa opiskelijan taitotason mukaisesti. Virtuaaliset pelit ja harjoitukset ohjaavat ja
auttavat opiskelijoita tehtävien edetessä ja opiskelijat saavat palautetta osaamisestaan.
Virtuaalisissa peleissä ja harjoituksissa opiskelijoiden toimintaa voidaan tallentaa, jolloin tätä
tietoa voidaan tarjota opettajalle, joka saa reaaliajassa palautetta opiskelijoiden etenemistä.
Opettaja voi tällöin keskittyä opiskelijoiden ohjaamiseen ja tarjota yksilöllistä tukea oppimiseen liittyvissä haasteissa. Harjoitukset ja pelit voivat lisätä myös opiskelijoiden
motivaatiota ja auttaa sitoutumaan oppimisprosessiin paremmin.

Opetuksen mahdollistavia virtuaalisia oppimistiloja on rakennettu erilaisiin
virtuaalimaailmoihin jo useamman vuosikymmen ajan. Näissä metaverseissä opettajat ja
opiskelijat voivat osallistua opetukseen avattarien välityksellä. Virtuaalimaailmoissa voidaan
toteuttaa esimerkiksi luentoja, ohjausta, palavereita tai opiskelijat voivat suunnitella
ryhmätöitä. Metaverset tarjoavat mahdollisuus opiskelijoiden välineen vuorovaikukseen
sekä yhteisölliseen oppimiseen.

Virtuaaliteknologian käyttöön liittyviä haasteita

Vaikka virtuaaliteknologiat tarjoavat monia etuja opetukseen, niiden käyttöön liittyy myös
haasteita. Virtuaaliteknologian käyttö edellyttää opettajilta ja opiskelijoilta tietyn tason
teknistä osaamista ja joillekin opettajille ja opiskelijoille virtuaaliteknologian käyttö voi olla
pelottavaa. Laitteiden ja ohjelmistojen yhteensopivuusongelmat voivat olla myös
haasteellisia ja voivat vaikuttaa oppimiskokemukseen negatiivisesti. Esimerkiksi hidas
internetyhteys tai käytössä olevan laitteen resoluutio voivat tuoda ongelmia sisällön
tarkasteluun ja teknologian toimintaan. (Hyttinen & Suhonen 2023.)

Virtuaaliteknologioiden haasteena on myös ollut se, että niiden käyttö on vaatinut erilaisten
ja erikokoisten päähän asetettavien lasien käytön. Lasien kehittyessä yhä pienemmiksi,
niiden käyttömukavuus paranee huomattavasti. Lisäksi erilaiset älytilat mahdollistavat
vastaavanlaisia vaikuttavia oppimiskokemuksia, mutta ilman erillisten lasien käyttämistä
(Salminen 2022). Lisätyn todellisuuden sovelluksien käyttöä helpottaa se, että niitä voidaan
lasien lisäksi hyödyntää myös älypuhelimilla sekä ilman erillistä sovellusten asentamista
verkkoselaimen kautta.

Tulevaisuuden työ -hankkeessa rakennettiin molemmille kampuksille omat XR lab tilat,
joissa virtuaaliteknologisia sisältöjä pystytään tuottamaan sekä tarkastelemaan. Sisältöjen
tarkasteluun hankittiin muun muassa VR (Quest 2 ja 3) ja AR (Hololens 2) laseja. Virtuaalisia
sisältöjä on kokeiltu hankkeen aikana erilaisissa työpajoissa (Työpaja VR teknologioista
opetussuunnitelmavastaaville) sekä opettajille suunnatuissa pedagogisen osaamisen
valmennuksissa. Käytännön toiminnassa XR teknologiat ovat olleet muun muassa
rakennustyömaalla (Rakennustyömaa näyttää erilaiselta HoloLens 2:n lävitse), jossa AR
teknologia on tarjonnut uudenlaisen tavan visualisoida laskelmat ja suunnitelmat suoraan
työmaaympäristöön.

Lähteet:

Hyttinen, M. (2021). The challenges and opportunities of 360 degree video and immersive
technologies in learning. Media & Learning Assosiation. https://media-and-learning.eu/type/featured-articles/the-challenges-and-opportunities-of-360-degree-video-and-
immersive-technologies-in-learning/

Hyttinen, M. & Kinnunen, T. (2021). Työpaja VR teknologioista opetussuunnitelmavastaaville.
Tulevaisuuden työ -hanke blogi. https://tulevaisuudentyo.karelia.fi/2021/12/tyopaja-vr-
teknologioista-opetussuunnitelmavastaaville/

Hyttinen M. & Suhonen J. (2023). Enhancing asynchronous online learning with mobile augmented
reality application: A case study in higher education business courses. International Journal of
Technology in Education and Science (IJTES), 7(4), 431-453. https://doi.org/10.46328/ijtes.498

Salminen, R. 2022. Omilla kokeilulla edut irti älyseinistä ja älytiloista. Tulevaisuuden työ -hanke
blogi. https://tulevaisuudentyo.karelia.fi/2022/12/omilla-kokeilulla-edut-irti-alyseinista-ja-alytiloista/

Tulevaisuuden työ blogi. 2023. Rakennustyömaa näyttää erilaiselta HoloLens 2:n lävitse.
https://tulevaisuudentyo.karelia.fi/2023/02/rakennustyomaa-nayttaa-erilaiselta-hololens-2n-lavitse/

AR-opetuksessa

↑ Takaisin sisällysluetteloon

Kirjoittaja: Risto Salminen

Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) on yhä useammin esillä teknologian ja koulutuksen
keskusteluissa. Sen sovellusalueet eivät rajoitu vain viihteeseen tai markkinointiin, vaan teknologia tarjoaa
myös konkreettisia työkaluja oppimisen ja opetuksen kehittämiseen. AR voi täydentää perinteisiä
opetusmenetelmiä tarjoamalla visuaalisia ja interaktiivisia elementtejä, jotka voivat auttaa sekä opettajia
että opiskelijoita.

Teknologian nopea kehitys haastaa koulutusorganisaatioita miettimään uusia tapoja hyödyntää saatavilla
olevia resursseja tehokkaasti. Lisätty todellisuus voi olla yksi ratkaisu tähän tarpeeseen. On kuitenkin
tärkeää arvioida sen hyötyjä ja haasteita kriittisesti, jotta teknologiaa voidaan soveltaa
tarkoituksenmukaisesti.

Oheisessa esityksessä on lyhyesti kuvattu, miten lisätty todellisuus voi auttaa ammattikorkeakoulun
opetusta, minkälaisia hyötyjä ja haittoja sillä on, ja miten AR-sisällöt syntyvät. Esitys on muokattu tähän
ympäristöön sopivaksi Karelian medianomiopiskelijoiden Tulevaisuuden työn ESR -hankkeelle syksyllä 2022
tekemästä esityksestä.

Pohdi

• Millaisia käyttötarkoituksia, hyötyjä ja haittoja sinä näet?
• Pohdi, miten lisättyä todellisuutta voisi sinun mielestäsi käyttää? Enkä mietityttävätkö jotkin haitat? Entäs hyödyt?

Tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa

↑ Takaisin sisällysluetteloon

Kirjoittajat: Risto Salminen, Jarmo Väisänen

Tekoälyllä on kasvava rooli koulutuksessa ja opetuksessa, ja se tiedostetaan. Tekoälyllä voi olla koulutuksessa ja opetuksessa erilaisia rooleja. Jatkuvasti kehittyvät ja syntyvät uudet käyttötarkoitukset lisäävät entisestään sen mahdollisuuksia ottaa rooleja, joihin ihmiset eivät välttämättä käytössä olevien aikaresurssien puolesta onnistu omaksumaan. Se voi toimia älykkäänä tutorina, älykkäänä vertaisoppijana, älykkäänä oppimistyökaluna tai päätöksenteon työkaluna (Hwang ym. 2020, 2). Esimerkiksi tutorointiin voidaan tekoälyn avulla luoda oppimiseen järjestelmä, joka on yhtä tehokas kuin henkilökohtainen tutorointi (Kautto & Mannila 2023).

Pedagogisena viitekehyksenä tekoälyn hyödyntämiseen opetuksessa voidaan hyödyntää trialogista oppimista. Se on lähestymistapa yhteisölliseen oppimiseen. Oppimisprosessi jäsentyy kolmen vaiheen kautta; oppiminen tiedonhankintana, oppiminen toimintaan osallistumisena sekä oppiminen tiedonluomisena yksilöllisen ja dialogisen pohdinnan vuorotteluna. (Paavola & Hakkarainen, 2005; Paavola 2012).

Trialoginen oppimisympäristö mahdollistaa oppijan ja oppijoiden oppimisen ja uuden tiedon luomisen tarjoamalla työvälineet ja jaetun tilan yksin ja yhdessä työskentelyyn. Teknologialla on tässä yhä kasvavampi rooli digitalisaation kehityksen myötä. Tekoäly voikin tuoda jotain uutta oppimiseen. Se voi toimia sekä tiedonhankinnan ja prosessoinnin apuna, että oppimisyhteisön jäsenenä, jossa se osallistuu ja osaltaan luo yhdessä. Tekoälyn avulla voidaan parhaimmillaan mahdollistaa syväprosessointia oppimisessa. (Halonen 2023)

Tekoälyn nopean kehittymisen myötä kouluttavat tahot joutuvat pohtimaan tekoälyn roolia osana oppimisprosessia ja työelämätaitona. Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa käytetään yleisesti tekoälysuosituksia, jotka liittyvät kesäkuussa 2023 julkistettuihin Arenen tekoälysuosituksiin ammattikorkeakouluille. Suositukset kohdistuvat kahdelle tasolle. Organisaation roolina on varmistaa henkilökunnan ja opiskelijoiden valmiudet hyödyntää tekoälyä vastuullisesti. Opetuksessa opettajien tulee varmistamaan tekoälyn tarkoituksen mukainen ja eettinen käyttö. Tämän lisäksi myös opiskelijoita on syytä kannustaa ja tukea hyödyntämään tekoälyä vastuullisesti – onhan tekoälyn hyödyntäminen tärkeä, työelämässä tarvittava taito. Nämä kannustamisen, vastuullisuuden ja auttamisen näkökulmat ovat ytimessä myös silloin, kun työpaikoilla opastetaan työntekijöitä hyödyntämään tekoälyä sopiviin käyttötarkoituksiin.

Vuoden 2023 aikana kehittyneet tekoälyohjelmistot kuten OpenAI:n ChatGPT ja Microsoftin Copilot nousivat suosituiksi palveluiksi. Monet ovatkin innostuneet näiden ohjelmistojen ihmismäisestä keskustelukäyttöliittymästä, jonka avulla kysymyksiä voi esittää ja vastauksia saada jopa omalla äidinkielellä. Useissa tapauksissa näillä työkaluilla voi saada apua mm. tiedonhankintaan ja ideointiin. Vastausten luotettavuus on kuitenkin aina syytä ristiin tarkistaa, sillä joskus vastaukset ovat vain näppärässä muodossa esitettyjä ”kuvitelmia”.

Nämä ohjelmistot perustuvat yleensä massiivisella datalla koulutettuihin kielimalleihin, joiden avulla ne voivat käydä keskustelua käyttäjän kanssa sekä rakentaa vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Ne voivat myös hyödyntää käyttäjäkeskusteluja kielimallin jatkokoulutukseen tai johonkin muuhun tuntemattomaan tarkoitukseen. Ellei datan käytön rajoituksista erikseen mainita, käyttäjä voi olettaa luovuttavansa keskusteluihin syöttämänsä datan palveluntarjoajan käyttöön.

Tällaisia tekoälyohjelmistoja ja -palveluita käytettäessä tulee huolehtia tietosuojasta kuten muitakin digipalveluja käytettäessä. Palveluihin ei tule syöttää mitään arkaluontoista dataa (esim. henkilötietoja tai muita luottamuksellisia tietoja).

Mobiilin lisätyn todellisuuden hyödyntäminen verkko-opiskelussa

↑ Takaisin sisällysluetteloon

Kirjoittaja: Mikko Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Virtuaalitodellisuudessa (VR) käyttäjä toimii täysin virtuaalisessa ympäristössä, kun taas lisätyn
todellisuuden (AR) ympäristössä käyttäjä näkee reaalimaailman, johon on lisätty tietokoneella
luotuja virtuaalisia objekteja (Azuma, 1997; Azuma et al., 2001). Mobiilissa lisätyssä
todellisuudessa (MAR, Mobile Augmented Reality) lisätyn todellisuuden sisällön tarkasteluun
käytetään mobiililaitteita, kuten älypuhelimia (Herpich et al., 2019). Mobiililaitteet mahdollistavat
käyttäjien AR-kokemukset missä ja milloin tahansa, eikä käyttö ole tällöin riippuvainen paikasta tai
ajankohdasta (Billinghurst & Duenser, 2012). Hyvä esimerkki mobiilista lisätyn todellisuuden
sovelluksesta on Pokemon Go -mobiilipeli, jossa pelaajat metsästävät älypuhelimen kautta
reaalimaailmassa näkyviä virtuaalisia Pokémon-hahmoja.

Miten MAR-sovellusta (Mobile Augmented Reality) hyödynnettiin verkko-opiskelussa?

MAR sovellusta hyödynnettiin verkko-oppimisessa Karelia-ammattikorkeakoulun liiketalouden
opinnoissa. Sovellusta käytettiin verkkokauppaan liittyvän aiheen opiskeluun sähköisen
liiketoiminnan opintojaksolla. Tarkoituksena sovelluksella oli kehittää kurssin verkko-
oppimateriaalien esitystapaa, lisätä vuorovaikutteisuutta oppimisprosessiin sekä tarjota
opiskelijoille mahdollisuus käyttää mobiililaitteita oppiseen ajasta ja paikasta riippumatta.
Tavoitteena oli myös esitellä lisätyn todellisuuden käyttöä liiketalouden opiskelijoille käytännön
harjoituksen avulla, ja tarjota opiskelijoille vaikuttavampi oppimiskokemus. Kurssille osallistui
yhteensä 105 liiketalouden opiskelijaa ja opiskelijoiden mielipiteitä sovelluksen hyödyntämistä
verkko-oppitunnin pitämisessä kysyttiin oppitunnin jälkeen verkkokyselyllä.

Sovellus toteutettiin Zappar -ohjelmistolla ja siinä hyödynnettiin WebAR teknologiaa, mikä
mahdollistaa AR sisällön käyttämisen verkkoselaimen kautta. Ohjeet teknologian käyttöön sekä
oppitunnin suorittamiseen käytiin yhdessä läpi verkkoistunnossa sekä jaettiin opiskelijoille myös
Moodlessa. Opiskelijat latasivat AR sisällön mobiililaitteisiinsa Moodlessa olevan triggerikuvan ja
QR-koodin avulla. MAR sovellus käsitti opetusvideon sekä oppistehtävän opiskelijoille.

Millä tavoin opiskelijat hyötyivät MAR-sovelluksen käytöstä?

Lisätty todellisuus paransi verkko-oppimateriaalin esitystapaa ja tarjosi vaikuttavamman ja
kiinnostavamman oppimiskokemuksen opiskelijoille. Opiskelijat pääsivät käsiksi oppimateriaaliin
omien mobiililaitteidensa kautta ja saivat opiskella omaan tahtiinsa. Immersiivinen kokemus lisäsi
oppilaiden sitoutumista ja opiskelijat ilmoittivat keskittyneensä ja kiinnostuneensa aiheesta
enemmän kuin perinteisillä luennoilla tai tekstipohjaisilla materiaaleilla.

Opiskelijat kuvailivat AR:n käyttöä ”mielenkiintoiseksi”, ”hauskaksi” ja ”motivoivaksi”. Opiskelijat
arvostivat AR-sovelluksen visuaalisia elementtejä, kuten videoluentoa, joka avautui näkyville
opiskelijoille tutussa ympäristössä mobiililaitteen kautta. Opettajan visuaalinen läsnäolo auttoi
oppilaita keskittymään ja sitoutumaan opiskeluun. Kaiken kaikkiaan AR-teknologia muutti verkko-
oppimiskokemusta tekemällä siitä kiinnostavamman ja oppijalähtöisemmän.

MAR sovelluksen hyötyjä opetuksessa

Sitoutuminen ja motivaatio: AR-teknologian käyttö lisäsi opiskelijoiden kiinnostusta ja
motivaatiota oppimiseen. AR tarjosi uuden ja innovatiivisen tavan aiheen tarkasteluun, ja teki
oppimiskokemuksesta jännittävämmän ja vuorovaikutteisemman. Opiskelijat pitivät sovelluksen
avulla opiskelua mielenkiintoisempana ja mukaansatempaavampana kuin perinteisiä
verkkoluentoja tai nauhoitettuja videoita.

• ”Se oli vaihtelua muihin kursseihin verrattuna ja näin ollen kiinnostus tehtävää kohtaan ei päässyt
  ”lässähtämään”.”
• ”En ole itse ikinä käyttänyt tämmöistä teknologiaa, ja viime tunneilla kun asiasta mainittiin, minua pelotti
  että se olisi hankalaa ja en ymmärtäisi sitä. Teknologia oli mielenkiintoisempaa ja hauskempaa kuin vain
  luennon kuuntelu collassa.”
• ”Mukavaa vaihtelua —> sai innostumaan aiheesta paremmin”
• ”-Mielenkiintoista-Kukaan opettaja ei ole tehnyt tuommoista-Uudenlaista ja inspiroivaa”
• ”Opetustilanne oli erilainen, ja sitä kautta motivaatio kuunnella oli erilainen. Tämä oli kivaa.”

Saavutettavuus ja helppokäyttöisyys: MAR-sovelluksen avulla opiskelijat pystyivät käyttämään
oppimateriaalia, milloin ja missä tahansa mobiililaitteillaan. Joustavuus sisällön
saavutettavuudessa tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden suunnitella omat opiskeluaikataulunsa
tehokkaammin. Opiskelijat pitivät erityisesti AR:n mobiilioppimisnäkökulmaa hyvänä asiana, sillä
he pystyivät seuraamaan luentoa puhelimellaan jopa junamatkoilla. Sovellus koettiin myös
helppokäyttöiseksi.

• ”Napakkuus, selkeys, helppo seurata esim vaikka matkustaessa junalla, kun ei tarvitse raahata mukanaan
  painavaa ja isoa läppäriä. Linkkaus kävi kätevästi ja luento toimi moitteettomasti. :)”
• ”AR-teknologia oli mielestäni kivaa vaihtelua tähän etäopiskeluun. Oli kiva nähdä opekin ”livenä” pitkästä
  aikaa. Video oli selkeä ja ytimekäs. Kaikki toimi moitteettomasti ja sitä oli helppo käyttää.”

Käytännön kokemus tulevaisuuden teknologioista: MAR-sovelluksen käyttö antoi opiskelijoille
käytännön kokemusta AR-teknologian käytöstä. He pitivät sitä arvokkaana tilaisuutena oppia ja
tutustua tulevaisuuden teknologioihin, joita he saattavat kohdata opinnoissaan tai tulevilla
työurillaan. Käytännön kokeilu edisti myös opiskelijoiden teknologisten taitojen kehittymistä.

• ”AR teknologia tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia opetukseen: sekä opettajille, että opiskelijoille. Se on hyvä
  harjoittelutapa, helppokäyttöinen, selkeä, nopeasti hallitseva ja tulevaisuutta läheinen visualisointilaji.”
• ”Toimi hyvin osana opetusta. Näytti AR:n toimivuuden ja käyttötavan tehokkaasti.”
• ”Suurimpana plussana uuden oppiminen, sillä en ollut tiennyt ennen kyseisestä AR teknologiasta.”
• ”Helppokäyttöinen ja muutenkin hyvä lisä, kun käsitellään tätä aihetta. Tarkoitan tällä siis sitä, että pääsi itse
  tekemään ja kokeilemaan, joka on mielestäni hyvä juttu oppimisen kannalta. Lisäksi ohjeistus yms. oli
  hyvinkin selkeää.”

Vaikuttavampi ja henkilökohtaisempi oppimiskokemus: AR-teknologia loi oppilaille
vaikuttavamman ja henkilökohtaisen oppimisympäristön. Se teki sisällöstä helpommin
lähestyttävää ja edisti opiskelijan ja oppimateriaalin välistä vuorovaikusta. AR teknologia toi
opettajan uudella tavalla opiskelijan omaan oppimisympäristöön, jolloin opetus tuntui
henkilökohtaisemmalta.

• ”AR-teknologia toimi hyvin ja toi opettajan ikään kuin olohuoneeseen pitämään luentoa aivan eri tavalla kuin
  Collaborate tuo.”
• ”Etukäteen nauhoitettuun luentoon sisältyi enemmän live-luennon tuntua ja oli mielekkäämpää seurattavaa
  kuin pelkkä puhe ja diasarja.”
• ”Videota oli kiva katsoa ja siihen keskittyi ihan eritavalla kun näki sekä opettajan että avain sanoja. Liian
  usein nauhoitetut luennot ovat vain diaesityksiä puhuttuna. Ihmiskasvot auttavat keskittymään :)”
• ”+Erilainen oppimisympäristö (ei aina pelkkiä verkkoluentoja, jotka ovat joskus tylsiä) +Toimivuus
  +Innovatiivisuus, välillä jotakin erilaista oppimista”
• ”Oli kiva nähdä fyysinen henkilö videossa, eikä kuunnella pelkkää puhetta.”

Kompakti oppimateriaali: AR-teknologian käytön todettiin olevan tehokas keino oppimiseen
kompakteilla oppimateriaaleilla. Opiskelijat arvostivat lyhyempiä luentovideoita, koska niitä oli
helpompi seurata mobiililaitteilla. Tiivis sisältö mahdollisti kohdennetun oppimisen, sillä siinä
käsiteltiin vain ymmärtämisen kannalta olennaiset tiedot vaikuttavammalla tavalla kuin
perinteisissä luentotallenteissa.

• ”Todella mielenkiintoinen, helppokäyttöinen ja kiinnostava tekniikka. Ihan uutta mulle! Kätevää, kun voi
  seurata luentoa puhelimella ja opetus oli selkeää. Pidin myös luennon napakkuudesta ja sopivasta pituudesta.
  Siinä oli esitetty kompaktisti kaikki oleellinen aiheesta. Lisää näitä! :)”
• ”Toimi mielestäni hyvin, ja toimiikin varmasti tällaisissa lyhyissä luennoissa/videoissa. Koska QR koodin luki
  puhelimen kameralla, myös sisällön katsoi puhelimelta. Pitemmissä luennoissa tämä olisi mielestäni
  epäkäytännöllistä, mutta toimi tämmöisessä lyhyessä sisällössä.”

MAR sovelluksen käyttöön liittyviä haasteita ja kehittämiskohteita

AR:lla on mahdollista parantaa oppimiskokemuksia, mutta sen hyödyntämiseen liittyy myös monia
haasteita niin opettajan kuin oppilaidenkin näkökulmasta. Näiden haasteiden huomioiminen on
tärkeää onnistuneen oppimiskokemuksen kannalta. Ottamalla huomioon erilaiset tekniset ja
pedagogiset haasteet oppimiskokemusta on mahdollista entisestään parantaa. Pääasiassa AR:n
hyödyntämiseen verkko-opiskelussa ei liittynyt suurempia haasteita ja käyttö sujui ongelmitta.
Kommenteissa korostui erityisesti tekniset haasteet, kuten yhteysongelmat tai älypuhelimen
näytön pienuus. Pedagogisista haasteista esille nousi vuorovaikutuksen vähäisyys opiskelijoiden
kesken.

Tekniset haasteet: AR-kokemukseen voivat vaikuttaa sellaiset tekniset tekijät, kuten internet-
yhteyden nopeus, laitteen ominaisuudet ja näytön koko. Huonot internetyhteydet tai rajoitetut
laitetoiminnot voivat vaikuttaa oppilaiden oppimiskokemukseen negatiivisesti. AR-teknologiaa
käytettäessä voi ilmetä teknisiä ongelmia, kuten yhteensopivuusongelmia mobiililaitteiden kanssa
tai QR koodeja lukiessa.

• ”Omalla kohdalla ei toiminut aluksi Qr koodi ja piti ladata toinen sovellus millä toimia.”
• ”Puhelimen näyttö on kovin pieni luennon näkymisessä.”
• ”Hiukan pienellä näkyy kuva kun katsoo puhelimen näytöltä, tekstin kokoon pitäisi siis panostaa”
• ”luento pysähtyi, jos meni toiselle välilehdelle – tehtävän tekemisen kannalta olisi hyvä, jos pystyisi tekemään
  muistiinpanoja eri välilehdelläkin”

Pedagogiset lähtökohdat ja kognitiivinen kuormitus: AR:n hyödyntämiselle opetuksessa tulisi olla
selkeät pedagogiset tavoitteet. Huolellisella suunnittelulla varmistetaan, että AR edistää
opiskelijoiden oppimista, eikä sitä käytetä pelkästään uutuuden tai teknologian käyttöönoton
vuoksi. Sovelluksien käyttäminen olisi hyvä suunnitella niin, että opiskelijoiden välinen vuorovaikutus on myös mahdollista. Uuden tiedon määrä ja tarve käyttää useita eri teknologioita
voivat kuormittaa oppilaita ja tehdä oppimisesta entistä monimutkaisempaa. On tärkeää
varmistaa, että AR:n käyttö ei aiheuta liiallista kognitiivista kuormitusta vaan tukee tehokasta
oppimista. Tämän takia teknologioiden käyttöä on hyvä harjoitella riittävästi ennakolta sekä
ohjeistaa sen käyttöä opiskelijoille ennalta.

”Vuorovaikutuksen parantaminen”

• ”Ei juuri nyt tule mieleen mitään suurta kehityksen kohdetta, mutta jos jotakin on mainittava, niin omasta
  mielestäni harjoituksia voisi olla hieman enemmän kurssin alkuun. Itseäni ainakin aihe kiinnostaa, joten mitä
  enemmän oppii, sen parempi.”

Tekninen monimutkaisuus ja teknologisen osaamisen puute saattavat olla haaste AR teknologian
käyttöönotolle opettajien näkökulmasta. AR-teknologioiden käytön monimutkaisuus voi vaihdella
käytetyistä laitteista ja ohjelmistoista riippuen. Opettajat saattavat epäröidä käyttöönottoa
opetuksessaan, jos heillä ei ole riittävää teknistä asiantuntemusta teknologiasta tai AR sisällön
tuottamisesta. Opettajille on hyvä tarjota koulutusta AR:n tehokkaaseen hyödyntämiseen
opetuksessa.

Kaiken kaikkiaan MAR-sovelluksen käyttö paransi verkko-oppimiskokemusta tarjoamalla
elämyksellistä oppimateriaalia, edistämällä opiskelijoiden sitoutumista, lisäämällä joustavuutta ja
mahdollistamalla henkilökohtaisemman oppimiskokemuksen. Opiskelijat kokivat saavuttaneensa
oppimistavoitteet hyvin ja saaneensa samalla tärkeää käytännön kokemusta MAR-teknologian
käytöstä. AR-teknologian luoma immersiivinen oppimisympäristö osoittautui hyväksi keinoksi
oppilaiden yleisen oppimiskokemuksen parantamisessa verkko-opiskelussa.

Lähteet:

Azuma, R. (1997). A survey of augmented reality. Presence: Teleoperators and Virtual
Environments 6(4). 355– 385.

Azuma, R., Baillot, Y., Behringer, R., Feiner, S., Julier, S., & MacIntyre, B. (2001). Recent advances in
augmented reality. IEEE Computer Graphics and Applications, 21(6), 34–47.

Billinghurst, M., & Duenser, A. (2012). Augmented reality in the classroom. Computer, 45, 56–63

Herpich, F., Nunes, F. B., Petri, G., & Tarouco, L. M. R. (2019). How mobile augmented reality is
applied in education? A systematic literature review. Creative Education, 10, 1589–1627.
https://doi.org/10.4236/ce.2019.107115

---