Pulssi-portaali kertoo mitä Kareliassa tapahtuu juuri NYT näihin teemoihin liittyen. Kestävää hyvinvointia -teeman tuoreet artikkelit, videot ja podcastit löydät tästä.
-
Karelian ensimmäiset geronomiopiskelijat aloittivat opintonsa
Karelia-ammattikorkeakoulun geronomiopinnot käynnistyivät tammikuussa 2022 edellisvuoden opetussuunnitelmatyön jälkeen. Geronomikoulutuksen aloitus on Karelian ikäosaamisen painopisteen jatkumolla tärkeä virstanpylväs. Koulutus on merkittävä myös alueellisesti, sillä Karelian geronomikoulutus on ainoa laatuaan Itä-Suomessa. Karelian geronomikoulutus toteutetaan monimuotototeutuksena pääosin verkossa. Yhteisöllisyys on kuitenkin tärkeässä roolissa koulutuksessa ja sitä tuetaan erilaisilla pedagogisilla valinnoilla, esimerkiksi tiimiopiskelulla ja säännöllisillä koko ryhmän yhteisillä etätapaamisilla.…
-
Strukturoitu opetus -metodiikkaa soveltamalla tuloksekasta etäopetusta ja -ohjausta
Strukturoitu opetus ja visualisointi. Miten nämä pedagogiset käytännöt muuntuivat työkaluiksi etäopetukseen ja käytännön ohjauksiin koronakeväänä ja sen jatkoilla? Miten ne siirtyivät tulevien fysioterapian ammattilaisten työkaluiksi käytännön terapioihin? Mitä minulle jäi käteen korona-ajan etäopetuksista? Lähtökohta ja käsitteet Maaliskuun 2020 etäopetuspommi putosi keskelle kiivainta toisen opetusjakson käytännön työelämäyhteistyökuvioiden aloitusta ja hyvin käytännönläheisen Soveltava liikunta ja käytännön harjoittelu…
-
Karelian henkilöstön ikäystävällisyyteen liittyvä osaaminen
Ikäystävällisyyden vahvistaminen on yksi Karelia-ammattikorkeakoulun strategisista kehittämiskohteista. Karelia2030-strategiaa toimeenpaneva sisäinen kehittämisprojekti, ns. KAFS-projekti, keskittyy ikäystävällisyyden kehittämiseen ja kansainvälisen ikäystävällisyyden osaamisyhteisön rakentamiseen. Ikäystävällisyyden osaamisyhteisö on saanut nimen HYRRÄ, ja osaamisyhteisön englanninkielinen nimi on KAFS – Karelia UAS Centre for Age-friendly Society. Ikäystävällisyyden kehittämisen tarkoitus on edistää ikääntyneiden ja ikäihmisten merkityksellistä elämää, ikääntymisen voimavaroja sekä osaamista. Kehittämisen…
-
Julkaisu: Ikä- ja muistiystävälliset elinympäristöt
Ikäystävällisiin elinympäristöt ja muistiystävällinen yhteiskunta ovat teemoja, jotka koskettavat laajalti koko yhteiskuntaa, ja näkyvät samalla lähiyhteisöissämme ja arkisissa toiminnoissamme. Tuula Kukkosen toimittamaan julkaisuun Ikä- ja muistiystävälliset elinympäristöt : Pohjois-Karjalan ikäihmisillä on asiaa on koottu teemaa käsitteleviä tutkimusartikkeita sekä kolumneja. Ikäystävällisten elinympäristöjen kehittämistarpeita on selvitetty erityisesti maalla asuvien ihmisten näkökulmasta: Terhi Myller raportoi julkaisuissa haastatteluista esiin…
-
SoTyDigi-hanke edistää sosiaali- ja työllisyysalan digitalisaatiota
Digitalisaatio on tullut jäädäkseen myös Pohjois-Karjalaan. Korona on haastanut sote- ja kuntasektorin toimijoita digitalisoimaan palveluita kiihtyvään tahtiin. Myös valtionhallinnon palveluissa on panostettu sähköisten asiointipalveluiden kehittämiseen. Pankkipalvelut ovat jo vuosia toimineet pitkälti verkossa. Digitalisoituminen on väistämätön kehityssuunta meillä ja koko Suomessa. Laadukkaan etäasioinnin lisääntyminen perinteisen asioinnin rinnalle helpottaa maakunnan asukkaiden mahdollisuuksia saada palveluja ajasta ja paikasta…
-
Muistiosaaminen tarvitsee vahvistusta
Muistiin ja kognitioon liittyvät asiat koskettavat kaikkia. Väestön ikääntyessä muistisairauksien esiintyvyys kasvaa vanhimmissa ikäluokissa. Vähemmän tunnettua on, että muistisairauteen voi sairastua myös jo työikäisenä. Muistiosaamisen tavoitteet, sisällöt ja kehittämistarpeet ovat ikääntyvässä yhteiskunnassa ajankohtainen kysymys. Muistisairaus koskettaa sairastuneen ihmisen lisäksi aina myös lähipiiriä. Arvioidaan, että Suomessa on yhteensä noin 200 000 muistisairauteen sairastunutta ihmistä. Jos ajatellaan, että…
-
Uusi harjoittelumalli fysioterapiakoulutukseen
Koulufysioterapiapilotin tuotoksena Karelian fysioterapian koulutusohjelmaan muodostui uudenlainen teemoiteltu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen harjoittelu. Tässä artikkelissa kuvataan harjoittelun kulkua ja sisältöä sekä kokemuksia harjoittelusta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen harjoittelu osaksi opetussuunnitelmaa Aiemmin Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen harjoittelut ovat toteutuneet 4-8 viikon pituisina yhtäjaksoisina harjoittelujaksoina. Yhteensä fysioterapeuttiopiskelijoilla on viisi harjoittelua opintojensa aikana. Lasten…
-
Lääkehoidon osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa
Lääkehoitoa toteutetaan monissa erilaisissa toimintaympäristöissä ja sen toteutus on aina ensisijaisesti lääkehoidon koulutuksen saaneiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä lääkitysturvallisuus on tiivis osa potilas- ja asiakasturvallisuutta ja siten myös olennainen osa hyvän hoidon perustaa. Lääkehoidon osaamisvaatimukset ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa laajoja ja muuttuvia, mikä edellyttää jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja kehittämistä. Laadukas…
-
Sote-tietojohtamisen osaamisen vahvistaminen korkeakoulutuksessa on tärkeää
Juuri ilmestyneen selvityksen ”Tiedä ensin, johda sitten: Sote-tietojohtamisen osaamistarpeet sekä kansallisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila” (Laihonen & Saranto 2021) mukaan ”korkeakoulujen sote-tietojohtamisen ja -tiedonhallinnan koulutustarjonta on vähäistä ja hajanaista. Kansallisesti tarjolla on yksi sote-tiedonhallinnan tutkintoon johtava koulutusohjelma, ja yleisissä tietojohtamisen tutkintoon johtavissa koulutuksissa sote-konteksti jää epäselväksi”. Toimenpide-ehdotuksena Laihonen ja Saranto (2021) ehdottavat, että kiinnitettäisiin huomiota…