Älykkään ohjauksen digitaalisilla jalanjäljillä - osa 2

Älykkään ohjauksen digitaalisilla jalanjäljillä -artikkelisarjan ensimmäisessä artikkelissa esittelimme kehityshankkeen, jonka puitteissa Karelian tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa aiempina vuosina toteutettua oppimisanalytiikkaa lähdettiin soveltamaan oppimistilanteisiin, joissa oppimisen digitaalisten jalanjälkien tarkastelua täytyy kohdistaa perinteisten oppimisympäristöjen ulkopuolelle. Tietojenkäsittelyn kolmannen opiskeluvuoden ICT-toimeksiantoprojektissa opiskelijoiden työskentely tapahtuu pääosin muualla kuin Moodle-oppimisympäristössä ja se toimi hedelmällisenä pilottikurssina kokeiltaessa oppimisympäristön ulkopuolisen oppimisanalytiikkadatan keräämistä ja hyödyntämistä opetuksen tukena.

Tässä artikkelissa tarkastelemme vuoden 2022 ICT-toimeksiantoprojektikurssin toteutukseen liittyvän oppimisanalytiikkadatan keräämisen suunnittelua. Oppimisanalytiikkadatan varsinaista keräämistä, visualisoimista ja visualisointien hyödyntämistä opetuksen tukena tarkastellaan artikkelisarjan myöhemmissä osissa.

Projektikurssien rooli tietojenkäsittelyn opinnoissa

Tietojenkäsittelyn opinnoissa keskeisessä roolissa on opittujen teoreettisten ja toteutusteknisten tietojen ja taitojen soveltaminen käytäntöön. Tämä korostuu etenkin opintoihin kuuluvilla projektikursseilla, joissa opiskelijoiden kanssa pyritään simuloimaan yksittäisten kehitystiimien toimintaa annettujen toiminnallisten tehtävänantojen pohjalta. Kolmannen vuoden kevään ICT-toimeksiantoprojektissa tämä kehitystyö tapahtuu pääsääntöisesti ulkoisten toimeksiantojen pohjalta.

Kehitystiimeissä toimimisen kautta opiskelijoille pyritään luomaan viitekehys, jonka puitteissa he voivat luontevasti kehittää paitsi teknisiä kehitystaitojaan, myös ryhmätyöskentely- ja kommunikointitaitojaan, sekä kasvattaa kykyään kantaa kollektiivista ja henkilökohtaista vastuuta tiimissään tapahtuvasta kehitystyöstä. Opiskelussa hyödynnetään työelämää vastaavia kehitys-, projektinhallinta- ja kommunikointityökaluja, minkä seurauksena suuri osa opiskelijoiden työskentelystä ja oppimisesta tapahtuu perinteisten oppimisympäristöjen ulkopuolella, kuten Azure DevOpsin kaltaisissa projektinhallintaympäristössä, Discordin kaltaisissa pikaviestintätyökaluissa sekä etä- tai lähikokouksissa. Jotta kurssiarvioinnissa olisi mahdollista tarkastella opiskelijakehitystiimien toimintaa sekä yksilö- että ryhmätasolla mahdollisimman luotettavasti, kattavasti ja kokonaisvaltaisesti, arvioija tarvitsee käyttöönsä mahdollisimman runsaasti opiskelijoiden digitaalisia jalanjälkiä mahdollisimman monilta tällaisilta alustoilta.

Tunnistaaksemme eri projektityökaluihin tallentuvia arvioinnissa tarvittavia digitaalisia oppimisen jalanjälkiä, hyödynsimme oppimisanalytiikan suunnittelumallia, jolla voidaan tarvelähtöisesti eritellä ja määritellä oppimisanalytiikan kohteet yksittäisen opintojakson puitteissa.

Oppimisanalytiikan suunnittelumalli

Käyttämämme suunnittelumalli koostuu kuudesta tasosta:

Kenen näkökulmasta analytiikkaa tarkastellaan?
Mitä halutaan tietää ja miksi?
Mikä data kertoo sen, mitä halutaan tietää?
Mistä tekemisestä data kertyy?
Onko dataa muokattava halutun tiedon esiin saamiseksi?
Miten data on esitettävä, että se kertoo halutut asiat?

Suunnittelumallin avulla kurssitoteutuksen opettaja voi etukäteen hahmotella itselleen kokonaisvaltaisesti oppimisdatan keruun osatekijät ja vaiheet. Mallin iteratiivisen laatimisen ja tarkastelun pohjalta syntyy jäsentynyt suunnitelma, jonka pohjalta itse oppimisdatan keruu ja visualisointi voidaan toteuttaa. Jos opettaja ja oppimisanalytiikkavisualisointien tekninen toteuttaja ovat eri henkilöitä, toteutetaan tämä vaihe heidän keskinäisenä yhteistyönään. Suunnittelumallin hyödyntämistä perinteisen Moodle-kurssin tapauksessa on aiemmin kuvattu täällä.

Edellä kuvattua suunnittelumallia on hyödynnetty tähän mennessä lähinnä Moodlesta oppimisdataa keräävien ja visualisoivien kurssitoteutusten kohdalla. Malli itsessään on kuitenkin oppimisympäristöriippumaton ja sitä voidaan lähtökohtaisesti hyödyntää sellaisenaan myös sellaisen kurssitoteutuksen kohdalla, jossa digitaaliset jalanjäljet syntyvät pitkälti perinteisten oppimisympäristöjen ulkopuolella. Suunnittelumallin tasojen 3-5 kautta määrittyvät ne ympäristöt, joista oppimisdataa kunkin toteutuksen kohdalla haetaan. Kun lähdetään hyödyntämään suunnittelumallia, on kuitenkin oleellista tietää, mitkä asiat ovat ylipäätään teknisesti poimittavissa/saatavilla kyseisistä työkaluista. Tähän tarvitaan joko omaa teknistä osaamista tai teknisen toteuttajan kanssa tapahtuvaa yhteistarkastelua.

Suunnittelumallin hyödyntäminen tarvittavien visualisointien määrittelemiseksi

Suunnitteluvaiheessa päädyimme yhdessä teknisen toteuttajan kanssa sisällyttämään mukaan Azure DevOps-projektinhallintaympäristön sekä OneDrive-tiedostonhallinnan. Azure DevOps-ympäristön kautta haimme etenkin aktiivisuustietoa siitä, kuinka usein ja kuinka paljon kehitystiimien jäsenet hyödyntävät tehtävänhallintaan ja versionhallintaan käytettyjä työkaluja eli tekevät varsinaista kehitystyötä tai tuotteenomistajan roolin ollessa kyseessä ylläpitävät kehitettävän tuotteen kehitysjonoa. Scrummasterin työskentelyä tarkasteltiin puolestaan etenkin Azure DevOps-ympäristön Wiki-osioon syntyvien merkintöjen kautta.

OneDrive-tiedostonhallintaa puolestaan käytettiin kurssilla ohjaajatapaamisten muistioiden tallentamiseen. Muistioista automaattisesti haetun ja koostetun tiedon kautta halusimme ohjaajina saada nopeasti hahmotettavaa yleiskuvaa opiskelijoiden osallistumisesta yhteisiin tapaamisiin, aktiivisuudestaan kehitysbloginsa täyttämisessä sekä yleisestä aktiivisuudestaan kehitystiiminsä jäsenenä. Discord-pikaviestintätyökalussa tapahtuvan kehitystiimin sisäisen kommunikaation tarkastelu jätettiin kokeilun ulkopuolelle teknisistä syistä johtuen.

Projektikurssin ohjaajan tarvitsemat tiedot yksittäisen ryhmän ja sen yksittäisen jäsenen aktiviteeteista ovat olleet jo aiemmissa kurssitoteutuksissa olemassa ja ohjaajan haettavissa ilman visualisointejakin. Nämä tiedot hajautuvat kuitenkin eri ympäristöissä sijaitseviin erilaisiin dokumentteihin ja näkymiin, mistä syystä niiden kokonaisvaltainen ja nopea suora tarkastelu on ollut hyvin haastavaa ja työlästä. Keskeinen tavoite suunnitelluille visualisoinneille oli, että ne antaisivat nopean keskitetyn havainnollisen yleisnäkymän yksittäisen ryhmän ja sen yksittäisen jäsenen aktiviteetteihin tietyllä valittavissa olevalla aikavälillä projektikurssin puitteissa tapahtuvan kehitystyön aikana.

Kuvassa 1 on ote käyttämästämme suunnittelumallista niiden tietotarpeiden osalta, joita tunnistimme Azure DevOps-ympäristöön liittyen. Kuvassa 2 on puolestaan ote niistä tietotarpeita, joita tunnistimme ohjaustapaamisiin liittyen, sekä näiden tietotarpeiden pohjalta hahmoteltuja visualisointeja. Kun olimme ennen kurssitoteutuksen alkua tunnistaneet projektikurssin tietotarpeet ja määritelleet niiden pohjalta tarvitsemamme visualisoinnit, oli aika siirtyä toteutus- ja hyödyntämisvaiheisiin. Näitä vaiheita kuvataan artikkelisarjan tulevissa osissa.